Työelämän digitaidot kuntoon -hankkeessa tunnistetaan ja tunnustetaan digiosaamista valtakunnallisilla Osuvat taidot -digitaalisilla osaamismerkeillä. Hanke järjestää kahden opintopisteen laajuisia digiperustaitokoulutuksia eri puolilla Suomea: Pääkaupunkiseudulla, Lahdessa, Lappeenrannassa ja Hämeenlinnassa.
Digiperustaitokoulutusten suunnittelussa hyödynnetään Kaikkien-mallia pedagogisena mallina ja Osuvat taidot -osaamismerkkijärjestelmän osaamistavoitteita ja merkkejä opitun tunnustamisessa. Osaamisen tunnustamista digitaalisilla osaamismerkeillä on kokeiltu monenlaisten kohderyhmien kanssa, mm. maahanmuuttajaäitien, SPR:n Kontti-tavaratalojen työntekijöiden ja vankien kanssa.
Osuvien taitojen merkkiperheeseen kuuluu kuusi digiperustaitojen merkkiä ja jos oppija suorittaa ne kaikki, saa hän myös Perusosaaja-metamerkin. Osaamismerkki on hyvä ja konkreettinen tapa testata opittu asia. Toisia pelillinen tapa innostaa enemmän. Kuusi oppijaamme on suorittanut kaikki kuusi osaamismerkkiä ja saavuttivat Perusosaaja metamerkin. Kaikkiaan kevätkauden koulutuksissa suoritettiin 123 osaamismerkkiä. Oppijoita koulutuksiin osallistui 68 henkilöä.
Opittua osaamismerkeistä
Olemme tehneet osaamismerkkien hyödyntämisestä huomioita ja havaintoja hankkeen koulutuksissa. Jaan tässä bogissa niistä olennaisimpia.
Osaamismerkkien suorittaminen vaatii hyvää suomen kielen taitoa ja malttia. Digiperustaitojen opiskelussa on hyvä, että sanastosta löytyy tietoteknistä sanastoa. Osaamismerkkien hakemusten lukeminen ja ohjeiden ymmärtäminen ei myöskään onnistu heikolla suomen kielen taidolla.
Osaamismerkeissä on vaativa taitovaatimus, sillä vastauksista täytyy olla 100 % oikein. Hakemuksia palautetaan usein myös täydennettäväksi. Hakemukseen palaaminen vaatii malttia ja pitkäjänteisyyttä. Vaikka kouluttajamme ovat tarkistuspyyntöviesteissä kertoneet kohdan, missä virheellinen vastaus on, kaikki tarkistuspyynnöt eivät johda merkin suorittamiseen. Tässä kohdassa on hyvä tarjota tukea oppijalle.
Kurssikerroilla varaamme työskentelyaikaa merkkien suorittamiseen. Merkin vaatimukset kasvavat merkkien edetessä. Sovellusten käyttö ja hallinta -osaamismerkissä hakemukseen liitetään Wordilla ja Excelillä tehdyt harjoitukset. Nämä voivat olla haastavia, jos kyseiset ohjelmat tulevat tutuksi vasta koulutuksessa.
Ensimmäisellä kurssikerralla olemme usein myös tehneet kaikille tilit Open Badge Passport -palveluun, jossa jokainen voi vastaanottaa merkit. Tämä itsessään on hyvä digitaitoharjoitus. Kuten monissa järjestelmissä tunnukset tehdään sivulla ja sen jälkeen se vahvistetaan omassa sähköpostissa.
Maltti on valttia myös digiperustaitokouluttajalle. Merkkien suorittamiseen ja harjoituksiin tulee varata riittävästi aikaa ja monia asioita käydään katsomassa oppijan omalla laitteella. Joitakin useampaan kertaan sillä kaikki uudet asiat eivät jää välttämättä kerralla mieleen.
Hanketta tehdään isolla toimijajoukolla
Opintokeskus Siviksen, Kvs-säätiön, Etelä-Helsingin kansalaisopiston ja Marttaliiton neljän Marttapiirin yhteishanke toteutetaan aikavälillä lokakuu 2021 ja elokuu 2023. Siviksen koordinoiman hankkeen rahoittajana on Euroopan sosiaalirahasto (ESR). Tämä REACT-EU-hanke rahoitetaan osana unionin covid-19-pandemian johdosta toteuttamia toimia. Työelämän digitaidot kuntoon -hankkeen tavoitteena on vahvistaa työikäisten ihmisten digitaalisia taitoja, jotta heidän arjessa, työssä ja opinnoissa toimiminen vahvistuu. Käytännön koulutusten lisäksi hankkeessa luodaan digiperustaitojen koulutusmalli ja koulutuksen tukimateriaali. Niiden tarkoitus on tukea kaikkia digiperustaitojen kouluttamisesta kiinnostuneiden työtä. Mallin ja materiaalin saa vapaaseen käyttöön kaikkienmalli.fi -sivuston kautta loppukeväästä 2023 alkaen.
Kirjoittaja
Virpi Markkanen
Työelämän digitaidot kuntoon -hankkeen projektipäällikkö
Opintokeskus Sivis
Badge Finland -webinaarissa kuulet lisää
17.1.2023 Työelämän digitaidot kuntoon -hanketiimi kertoo tekemästään työstä ja kokemuksista. Tervetuloa kuulolle, ilmoittaudu webinaarin tästä>>