Kansalaisopistojen kevääseen kuuluvat taito- ja taideaineiden näyttelyt, konsertit ja sanataide-esitykset. Joka kerta ihastuttaa se osaamisen määrä, mitä harrastustavoitteinen ja pitkäjänteinen opiskelu tuottaa omaksi ja yleisön iloksi. Vaikka vapaa sivistystyö on vapaata, on opinnoissa oppimisen ja edistymisen tavoite, jota määritellään sanallisesti vähintään opinto-ohjelmassa.

Onko läsnäolotodistus ainoa osoitus osaamisesta?

Kansalaisopistot antavat pyydettäessä todistuksen, josta käy ilmi opiskelijan osallistumistunnit tietyllä kurssilla ja mahdollisesti muutama sana kurssin sisällöstä. Se ei kerro mitään henkilön omaksumista tiedoista ja taidoista, jotka ovat merkityksellisiä todistuksen painoarvoa määriteltäessä. Opettajat havainnoivat opetustunneilla opiskelijoiden osaamista ja tuotoksia sekä käyttävät subjektiivista arviointiaan opetuksen eriyttämiseen ja henkilökohtaistamiseen sekä palautteen antamiseen. Opiskelijoita opastetaan heidän omalla osaamisen lähtötasollaan.

Monet viihtyvät harrastuksessaan useita vuosia ja asettavat itselleen aina haastavampia tehtäviä ja tavoitteita. Osaamista kertyy niin paljon, että sitä on voitava osoittaa muutoinkin kuin läsnäolotodistuksella. Syksyllä 2015 KoL järjesti yhteistyössä Discendumin kanssa kansalaisopistoille mahdollisuuden tutustua kansainvälisiin Open Badge -merkkeihin, joita Suomessa käytetään jo useissa oppilaitoksissa ja järjestöissä. Etäluennot ja harjoitukset vakuuttivat monet osallistujat siitä, että tämä tapa on hyvä mahdollisuus tuoda kansalaisopiston opiskelijan oikea osaaminen esille. Merkkejä voi myöntää myös pelkästä osallistumisesta, mutta etäluennoille osallistuneet olivat sitä mieltä, että kansalaisopiston merkkien arvostus on parempi, jos ne alusta alkaen myönnetään osaamisesta. Merkkejä myöntävät organisaatiot voivat itse määritellä myöntämisen kriteerit, prosessit ja tavat.

Wellamo-opisto otti käyttöön Open Badge -merkit

Opiskelijoiden osaamista ei voi arvioida ilman keskeisen sisällön määrittelyä kullakin ainealueella. Wellamo-opisto on laaja alueopisto ja opetuksen yhtenäistämiseksi laadittiin ainekohtaisia runkosuunnitelmia kaikkiin aineisiin, joita on vuosittain opetusohjelmassa. Tavoitteena oli yhtenäistää opetusta eri kunnissa ja antaa opettajille runko omien opetustuntien suunnitteluun. Runkosuunnitelma on tuoteseloste ja myös lupaus opiskelijalle. Monessa aineessa keskeistä sisältöä ei ehdi oppia yhden lyhyen lukuvuoden aikana, vaan tietojen ja taitojen omaksuminen ja harjaantuminen jatkuu useamman vuoden ajan.

Kun runkosuunnitelmat oli laadittu, oli mahdollista määritellä osaamisen taso, joka tarvitaan Taitaja-merkin saamiseksi. Nimesimme Open Badge -merkin Taitaja-merkiksi, jotta sen luonne tulee paremmin esille. Ainealueiden opettajat laativat myöntämisen kriteerit kullekin merkille. Perusasioiden hallinnan lisäksi tuli olla monipuolisempaa kokemusta ja teknistä osaamista erilaisista tehtävistä ja töistä, eli ainealueesta riippuen taitoa soveltaa ja suunnitella. Esimerkiksi jos puutöissä osaa turvallisesti käyttää koneita ja laitteita, tuntee puulajeja ja liitoksia sekä viimeistelytapoja, mutta on valmistanut ainoastaan leikkuulautoja, ei täytä taitajan kriteereitä.

Keväällä 2017 kaikki Taitaja-merkit olivat opiskelijoiden haettavana. Hakijan tuli olla kuluvana lukuvuotena opiskelijana Wellamo-opistossa, jotta hänen opettajaltaan voitiin pyytää näkemys ainealueen osaamisesta. Kirjallista arviointia ei tarvittu. Ainealueen hallitseva opettaja pystyy havainnoimaan lukuvuoden aikana, suoriutuuko opiskelija itsenäisesti erilaisista tehtävistä ja tunteeko keskeisen termistön. Vaatimustaso ei saa olla liian korkea, koska tämä ei ole ammattitutkinto, vaan aktiivisen harrastajan osaamisen tunnistamista ja tunnustamista Taitaja-merkillä. Tällä ensimmäisellä kerralla kaikki merkkejä hakeneet olivat pitkäaikaisia opiskelijoita, joten arviointi oli hyvin helppoa. Merkin hakulomakkeessa opiskelija arvioi itse omaa osaamistaan suhteessa aineen runkosuunnitelmaan. Lomakkeessa kysyttiin myös, missä ja millä tavoin hän on hankkinut osaamista ja tuonut sitä esille. Hakemukseen oli mahdollista liittää myös kuvia, tekstejä ja äänitallenteita. Kaikille hakeneille myönnettiin Taitaja-merkit.

Vapaa sivistystyö, ammatillisen koulutuksen muutokset ja osaamisen todentaminen

Kansalaisopistoilla on itsenäinen tehtävä järjestää monipuolista koulutusta elinikäisen oppimisen periaatteen mukaisesti. Vapaassa sivistystyössä korostuu omaehtoinen oppiminen, yhteisöllisyys ja osallisuus. Yhteiskunta asettaa ajantasaisia koulutustehtäviä myös erillisrahoituksella. Näiden laeissa määriteltyjen tehtävien ohella kansalaisopistolla on merkittävä rooli uusien taitojen oppimisessa ja osaamisen päivittämisessä ilman formaalia arviointia tai tutkintoa. Matalan kynnyksen oppilaitos tarjoaa monipuolisia mahdollisuuksia kehittää taitoja ja osaamista esimerkiksi kulttuuriaineissa, joita ammatillisessa koulutuksessa on leikattu merkittävästi.

Ammatillisessa koulutuksessa tutkinnot suoritetaan näytöillä. Osaamisperusteisuus on riippumaton siitä, miten osaaminen on hankittu. Koulutuksen järjestäjä arvioi, vastaako henkilön osaaminen tutkinnon perusteissa määriteltyjä tavoitteita tai ammattitaitovaatimuksia. Tutkinnot eivät saa olla kokoelma yksittäisiä suorituksia, vaan ammattiin kasvaminen ja ammattietiikka ovat tärkeitä ja edellyttävät riittävää ammatillisten opettajien panosta.

Uudessa tilanteessa korostuvat opiskelijoiden aikaisemmin hankitut tiedot ja taidot, mutta ne on pystyttävä todentamaan. Harrastusperusteisesti hankitun osaamisen tunnistamisen ja hyväksymisen perusteeksi ei riitä osallistumistodistus. Lyhyessä ajassa ei pysty osaamistaan näyttämään, vaan tarvitaan dokumentteja esimerkiksi portfolion ja muun osaamista osoittavan aineiston muodossa. Siksi on tärkeää johdonmukaisesti tallentaa kuvia tai muuta aineistoa myös harrastuksessaan. Elinikäisen oppimisen polulla voi tulla tilanne, jossa dokumentteja tarvitaan.

Open Badge -merkit ovat erinomaisia osaamisen todentamiseen, sillä henkilö itse ja merkin myöntänyt organisaatio ovat jo arvioineet osaamista suhteessa ainealueen perustaitoihin. Sähköinen merkki sisältää myöntämisen kriteerit ja siihen voi myös liittää linkkejä sähköisiin lisäaineistoihin osaamisen todentamiseksi. Opiskelija voi itse dokumentein osoittaa vielä korkeamman tieto- ja taitotasonsa.

Vapaan sivistystyön velvoite oppilaitosten väliseen yhteistyöhön

Jo olemassa olevan koulutustarjonnan laaja hyödyntäminen on yhteiskunnalle kannattavaa. Eri oppilaitosmuodoilla on omat vahvuutensa, jotka kansalaisopistolla ovat monipuolisuus ja erityisesti opintojen saavutettavuus. Monilla paikkakunnilla opetusohjelmasta löytyy ammatillisissa opinnoissa hyödynnettäviä kursseja, jotka täydentävät opintokokonaisuutta ja antavat lisäosaamista itselle mielenkiintoisiin työtehtäviin tähdätessä. Tämä lisäarvo voi olla merkittävä työnhakutilanteessa, vaikka sitä ei olisi suoraan liitetty ammatilliseen tutkintoon, eikä mainittu tutkinnon perusteissa. Ammatillisten oppilaitosten budjettileikkausten seurauksena heidän oma valinnaisten kurssien määrä on vähentynyt ja vaadittu ryhmäkoko suurentunut. On hyödyllistä yhdistää vapaan sivistystyön harrastustavoitteiset ja osaamistaan täydentävät ammatilliset opiskelijat.

Kun oppilaitosten raja-aidat opintojen tunnistamisessa ja tunnustamisessa ovat madaltuneet, ovat opintoneuvojat ja -ohjaajat avainasemassa. Suurilla paikkakunnilla on useita koulutuksen järjestäjiä, ja opolla tulisi olla tietoa kaikkien oppilaitosten opetusohjelmista ja kurssisisällöistä. Tämä lienee suurin haaste järjestelmien täysimääräiseen hyödyntämiseen opintojen henkilökohtaistamisessa. Askel tähän suuntaan on otettu Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omniassa, johon on koottu mm. keskiasteen ammatilliset ja vapaan sivistystyön oppilaitokset. Keskiössä ovat asiakkaat, ja heille pyritään löytämään henkilökohtaiset oppimispolut hyödyntämällä yhtymän koko opetustarjontaa. Kun kaikki oppilaitokset ja muut toiminnat kuuluvat samaan organisaatioon, on helpompi karsia päällekkäisyyksiä ja tarjota harvinaisempia kurssisisältöjä. Mielenkiinnolla jäämme odottamaan kokemuksia toimintatavoista ja tuloksia opiskelijan näkökulmasta. Opintojen mittaaminen pisteillä, viikoilla tai tunneilla on ollut niin vakiintunut käytäntö, että siirtyminen osaamisperusteisuuteen vaatii paljon kehitystyötä.

Ihana kansalaisopisto – vapaatavoitteista viihtymistä tai opintojen suorittamista inspiroivassa seurassa

Open Bagde -merkkien ja osaamisen kriteerien käyttöönotto on yksi tapa hyödyntää kansalaisopiston tarjoamaa opetusta. Toinen yhtä hyvä tapa on tulla saamaan henkistä pääomaa ja hyvinvointia hyvässä seurassa. Vapaa sivistystyö on yhtä vapaata kuin ennenkin, mutta meidän tulee tarjota tapoja osoittaa harrastuksessa hankittu osaaminen opitun tunnistamiseen ja tunnustamiseen saakka.

Wellamo-opiston Taitaja -merkkien saajista suurin osa oli senioreita, joille merkin arvo oli julkinen osoitus osaamisesta. Se voi vaikuttaa voimakkaasti ja monella tavalla koko elämän alueella. Se rohkaisee ja kannustaa monipuoliseen itsensä kehittämiseen.

Merja Kittelä
Wellamo-opiston suunnittelijaopettaja
OAJ:n aikuiskoulutustyöryhmän jäsen

Continue reading Wellamo-opisto otti loikan opitun tunnistamisessa ja tunnustamisessa

Kuulin ensimmäisen kerran sanan osaamismerkki vuonna 2011 eräässä Pohjoismaisessa seminaarissa Norjassa. Tapani mukaan innostuin saman tien ajatuksesta ja vasta sen jälkeen aloin tosissani miettimään, miten tällainen tapa tunnustaa osaamista voisi sopia järjestökentälle. Järjestöillä on pitkä perinne erilaisten taito- ja hihamerkkien myöntäjinä, joten kovin kauaa sopivuutta ei tarvinnut pohtia. Ei muuta kuin tuumasta toimeen ja lopputuloksena Opintokeskus Sivis oli vuonna 2013 ensimmäinen suomalainen oppilaitos, joka myönsi osaamismerkin! Ensimmäiset osaamismerkkimme olivat koulutuksista myönnettäviä suoritusmerkkejä ja näin ollen perinteiselle todistukselle rinnakkaisia. Jo silloin ajatus oli, että osaamismerkkien arvo ei ole suinkaan tässä vaan pikemminkin nimensä mukaisesti osaamisen esille tuojina.

Tunnustetaan arkioppimista

Järjestökenttä tuottaa monenlaista laadukasta osaamista. Koulutukset sekä vapaaehtois- ja luottamustehtävät kerryttävät osaamista, ja varsinkin arkioppimisen kautta syntyvää osaamista on ollut haastavaa tunnustaa. Niinpä avuksi päätettiin valjastaa osaamismerkit ja lopputuloksena syntyi usean järjestön yhteistyössä kehittämä ja luoma osaamismerkkiperhe. Osaamismerkkiperhe julkaistiin vuonna 2015 ja merkit ovat tänä päivänä aktiivisessa käytössä useassa eri järjestössä. Kehitystyö oli iso askel nykyiseen suuntaan ja antoi luottamusta siihen, että osaaminen kannattaa laittaa aina keskiöön.

Mutta syy, miksi juuri nyt olen täynnä intoa, on Opintokeskus Siviksen uusi osaamismerkkiperhe! Uudistimme viime vuonna osaamismerkkikokonaisuuttamme ”osaaminen edellä” -ajatuksella. Uudistuksen lähtökohtana toimivat kolme osaamispolkuamme, jotka liittyvät digiosaamiseen, koulutusosaamiseen ja järjestöosaaminen. Lopputuloksena ovat maaliskuussa 2018 julkaistavat 28 osaamismerkkiä. Haettavissa on toteuttaja- ja kehittäjätasoisia osaamismerkkejä eri osaamisalueista ja kuka tahansa voi olla Siviksen tunnustama sosiaalisen median osaaja, koulutustoiminnan johtaja tai yhdistysviestijä. Vaihtoehtoja on monia ja merkkejä voi hakea useamman. Ja jos oikein innostuu, niin palkintona on myös kokonaisosaamismerkkejä. Osaamismerkeistä kertova verkkosivu julkaistaan maaliskuun aikana ja tällöin myös osaamismerkkien hakeminen voi alkaa!

Mitä osaamista meidän organisaatiomme tuottaa ja millaista osaamista me voimme tunnustaa?

Tässä oli kaksi tärkeää kysymystä, jotka toimivat lähtökohtana osaamismerkkiuudistukselle. Ihan näin helpolla uudistus ei kuitenkaan tapahtunut vaan se toi mukanaan myös entistä osaamislähtöisemmän suunnittelun koko Siviksen koulutustoimintaan. Siviksen osaamismerkit ovat kirjaimellisesti osaamisesta kertovia merkkejä. Merkin hakijan tulee osoittaa osaamisensa erillisellä hakemuksella ja osaaminen arvioidaan Siviksen asiantuntijatiimissä. Merkit siis sekä tunnustavat osaamista että antavat mahdollisuuden harjoitella oman osaamisen sanoittamista ja dokumentointia.

Minun ajatukseni on se, että myönnetty osaamismerkki on ”vain” lähtökohta. Se ei yksinään ratkaise epävirallisen ja arkioppimisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen liittyviä haasteita, mutta yhdessä esim. Open Badge Passportiin rakennetun miniportflion avulla, se on merkittävä tekijä prosessissa. Siviksen osaamismerkit on suunniteltu ja luotu niin, että ne antavat mahdollisimman hyvän lähtökohdan osaamisen sanoittamiselle ja dokumentoinnille. Mutta päävastuu tästä työtä on silti osaamismerkin saajalla. Keskiöön nouseekin se, miten osaamismerkin ympärille osataan rakentaa omaa osaamista tukeva ja avaava miniportfolio. Ja miten tämä kaikki voidaan esitellä ja näyttää muille. Kun tässä onnistutaan, ovat mahdollisuudet osaamisen tunnistamiselle ja tunnustamiselle auki kaikkiin suuntiin!

Kirjoittaja:

Lotta Pakanen, asiantuntija / Opintokeskus Sivis

Badge Finland -verkosto

Ovatko digitaaliset osaamismerkit jo tuttuja? Myönnetäänkö organisaatiossa Open Badge – osaamismerkkejä tai oletko vastaanottanut osaamismerkkejä omaan digitaaliseen portfolioosi? Osaamismerkkejä myönnetään Suomessa jo kohtuullisen paljon, mutta niitä ei kuitenkaan tunneta vielä riittävän hyvin, jotta niiden hyödyntämismahdollisuudet olisivat parhaat mahdolliset.

TIEKE puolueettomana ja riippumattomana toimijana on yhteistyössä Discendumin kanssa lähtenyt vetämään Badge Finland -verkostoa, jonka tavoitteena on levittää tietoisuutta Open Badges -konseptista Suomessa ja edistää konseptin käyttöönottoa erilaisissa organisaatioissa kuten järjestöissä, oppilaitoksissa ja yrityksissä. Tavoitteena on myös edistää organisaatioiden välistä yhteistyötä eri sektoreissa ja sektorirajojen yli sekä kasvattaa Open Badges -yhteisöä.

Badge Finland -verkoston jäseneksi voivat liittyä kaikki organisaatiot, jotka ovat kiinnostuneita digitaalisista osaamismerkeistä ja konseptin levittämisestä Suomessa.

Verkoston tavoitteet

Badge Finland -verkoston tavoitteena on levittää tietoisuutta Open Badges -konseptista Suomessa ja edistää konseptin käyttöönottoa erilaisissa organisaatioissa kuten järjestöissä, oppilaitoksissa ja yrityksissä. Tavoitteena on myös edistää organisaatioiden välistä yhteistyötä eri sektoreissa ja sektorirajojen yli sekä kasvattaa Open Badges -yhteisöä.

Lisäksi verkoston tavoitteena on tuoda esille konseptiin liittyvää suomalaista osaamista kansainvälisellä tasolla ja seurata kansainvälistä osaamismerkkitoimintaa.

Verkoston tavoitteena on myös luoda kriteeristöpohjia ja –suosituksia osaamisen todentamisen yhtenäistämiseksi sekä toteuttaa laatukriteerejä tai –merkkejä.

Verkosto myöntää myös omia osaamismerkkejä ja voi suositella hyväksi havaittuja merkkejä tai merkin myöntäjiä.

Badge Finland -verkoston jäsenenä pysyt ajantasalla

Badge Finland on Open Badge -toimijoiden yhteinen verkosto, jonka tavoitteena on levittää Open Badges -konseptiin liittyvää tietoa ja edistää organisaatioiden välistä yhteistyötä. Jäsenenä saat aina viimeisimmät tiedot siitä, mitä Open Badges -rintamalla tapahtuu niin kotimaassa kuin maailmallakin.

Tutustu verkoston toimintaan ja liity mukaan!

 

Badge Finland sosiaalisessa mediassa

 

Lisätiedot

Merja Sjöblom, merja.sjoblom[at]tieke.fi, +358 50 567 6893