Peruskoulujen opettajat todentavat digiosaamistaan osaamismerkein

Osaamismerkit opetuksessa

Osaamismerkillä tehdään näkyväksi se digiosaaminen, jota peruskoulujen opetushenkilöstöllä on.

Opetushenkilöstö näyttää osaamisensa kuudella erilaisella digitaalisen osaamisen alueella. Näitä taitoja ovat esimerkiksi opetusteknologia oppimisprosessissa, ohjelmointi ja algoritminen ajattelu sekä etiikka, moraali ja tekijänoikeudet.

“Osaaminen liittyy vahvasti työelämätaitoihin, miten hyödynnät teknologiaa yhteistyöskentelyssä tai miten käytät esimerkiksi algoritmista ajattelua ongelman purkamisessa.”, taustoittaa digitaalisen kehityksen projektipäällikkö Mira Mämmi.

“Myös älypuhelimen hyödyntäminen työskentelyvälineenä siinä missä läppäriä tai muistivihkoa, on hyvä taito oppia ja ennen kaikkea opettaa. Oppilaiden on tärkeä saada kokemuksia, jotka auttavat heitä tulevaisuuden opinnoissaan ja töissään.”, Mämmi jatkaa.

Esittelyvideo osaamismerkkien suorittamisesta

Peruskoulun opetussuunnitelma edellyttää opetushenkilöstöltä entistä enemmän digitaalisia taitoja, jotta tasa-arvoinen digioppiminen kouluissa mahdollistuu.

Osaamismerkkien kautta hankittavan osaamisen sisältöihin ja oppimistapaan voi tutustua myös uuden esittelyvideon avulla. Videolla lahtelaiset luokanopettajat Krista Liuttu ja Juha Suontama kertovat osaamismerkkien suorittamisesta sekä sitä kautta hankittavan osaamisen merkityksestä omaan työhönsä. Videossa mukana on myös Harjun koulun 3AB-luokan oppilaita.

Lahden kaupungissa käytetään digitaalisia Open Badge -osamismerkkejä, joista voi tulostaa todistukset ja jotka halutessaan kerääntyvät Open Badge Passport -palveluun. Palvelussa voi vastaanottaa, tallentaa ja jakaa osaamismerkkejä sekä tehdä niiden avulla omaa kokonaisosaamista kuvaavan CV:n.

Tutoropettajat osaamisen tukena

Osaamisen kehittämisen tukena toimivat tutortoiminnasta innostuneet Lahden peruskoulujen opettajat. Tutoropettajat edistävät opetussuunnitelman toteutumista kouluissa, tukevat opettajia uuden pedagogiikan käyttöön ottamisessa sekä järjestävät ohjausta tieto- ja viestintäteknologian käytössä erilaisissa pedagogisissa tilanteissa. Tänä lukuvuonna tutoropettajat toimivat osaamisen tuen lisäksi osaamismerkkien todentajina.

Osaamismerkeillä hankittu osaaminen vahvistaa ammattitaitoa

Osaamismerkit suorittamalla voi osoittaa hallitsevansa tämän päivän työelämässä tarvittavia digitaalisia osaamisalueita. Tällainen osaaminen on hyödynnettävissä laajasti erilaisissa työtehtävissä ja organisaatioissa.

“Henkilöstön osaamiseen panostaminen on keino sitouttaa ja samalla varmistaa, että meillä on osaavaa väkeä töissä”, sanoo aluepäällikkö Mauno Väänänen Lahden perusopetuspalveluista.

“Toivomme tämän lisäävän kiinnostavuuttamme työnantajana ja houkuttelevan myös uusia opetusalan ammattilaisia hakeutumaan meille töihin.”

Lisätietoja

Lahden kaupunki, sivistyksen palvelualue
Lasten ja nuorten kasvun vastuualue, Yhteiset palvelut
Mira Mämmi, projektipäällikkö, digitaalinen kehitys, puh. 044 018 7148


Artikkelin kuvassa lahtelaisesta Kasakkamäen peruskoulusta luokanopettaja Juha Suontama, joka kertoo Lahden perusopetuksen osaamismerkkien esittelyvideolla osaamismerkkien suorittamisesta.

Kuulet lisää Lahden kaupungin tutoropettajista Badge Finland -webinaarissa 21.4.2021 klo 14. Ilmoittaudu mukaan tästä >>

Pelillisyys motivoi osaamisen todentamiseen osaamismerkein

Digitalisaation hyödyntäminen vapaassa sivistystyössä -hankkeessa otettiin digitaaliset osaamismerkit käyttöön digitutoreiden osaamisen todentamiseksi. Tavoitteena on lisätä vapaan sivistystyön oppilaitosten digitutoreiden näkyvyyttä Vapaan sivistystyön digitutor -metamerkin avulla.

Vapaan sivistystyön digitutor -metamerkin saavuttaa, kun suorittaa viidestä tarjolla olevasta perusmerkistä vähintään neljä.

Vapaan sivistystyön digitutorin osaamismerkit

Merkkejä kerätään ammatillisesta mielenkiinnosta ja omaksi iloksikin

Hankkeen digitutor-toiminnassa mukana olevat opettajat kertovat, että merkkejä kerätään erityisesti hanketoimintaan liittyen sekä omaksi iloksi. Osaamismerkkien pelillisyys motivoi suorittamaan merkkejä lisää ja näin osoittamaan omaa osaamistaan monillakin eri osa-alueilla.

Merkit kerätään maksuttomaan Open Badge Passporttiin, jossa monet ovatkin avanneet merkit julkisiksi eli muiden käyttäjien nähtäviksi. Osa on jakanut merkit myös esimerkiksi LinkedIniin, vaikka eivät työnhakutilanteessa olekaan.

Isona kuvana osaamismerkit ovat erinomainen vaihtoehto myös perinteisten paperisten kurssitodistusten korvaajina. Merkkiin liittyvät osaamistavoitteet ja -kriteerit on helppo lukea merkin metadatasta.

Omaa kehittämistä tapahtuu paljon – miksi sitä ei tekisi näkyväksi?

Työpäivän kohokohta. Pöytäkirjan kirjoittaminen vai erä Counter-Strikea? Jääköön lukijan arvattavaksi.

Kari Salin Virta-opistosta on suorittanut kaikki viisi digitutorin perusmerkkiä, joten Digitutorin metamerkkikin on hänelle myönnetty. Karin mielestä Emill-sisällöntuottajan merkki oli teknisesti haastavin, sillä esimerkiksi kategoria vaikuttaa mm. valmiin materiaalin ulkoasuun. Tietojensa päivittäjä -merkki oli helppo, sillä omaa kehittämistä tapahtuu paljon ja sen kuvaaminen oli helppoa. Digiopastaja-merkki oli sikäli helpoin, että digiopastajana toimiminen on jokapäiväistä – piti vain valita, minkä tapahtuman kuvaisi merkkihakemukseen.

Kari on kerännyt Passporttiinsa myös muita merkkejä, mm. Osuvat taidot -hankkeen osaamismerkit osana Digi- ja väestötietoviraston digituki-toimintaa. Näistä Kari suoritti kaikki 10 merkkiä, saaden ylimmän tason metamerkin, Ongelmanratkaisija.

Virta-opistossa ei ainakaan toistaiseksi myönnetä osaamismerkkejä, mutta erityisesti kieltenopetuksen kohdalla asiaa on mietitty. Toistaiseksi asia ei ole konkretisoitunut. Kari näkee, että kun asiaan paneudutaan, kannattaa tehdä yhteistyötä muiden oppilaitosten kanssa.

Metamerkki motivoi suorittamaan yksittäisiä merkkejä

Oppiminen ja osaamisen kartuttaminen on kuin sadonkorjuuta. Osaamismerkit ja uudet taidot kerätään “reppuun” edelleen käytettäväksi

Anna-Kaarina Perko Lapuan Kansalaisopistosta on kerännyt Passporttiin jo kiitettävän määrän erilaisia osaamismerkkejä, useat liittyvät tavalla tai toisella digiosaamiseen.

Digitutorin merkeistä Anna-Kaarina suoritti neljä merkkiä, ansaiten Digitutorin metamerkin. Metamerkki oli se, joka motivoi suorittamaan yksittäiset merkit. Vastaavaa merkkiä ei muualta tällä hetkellä ole mahdollista saada.

Yksittäiset merkit olivat mielekkäitä ja osaltaan myös riittävän haastavia. Merkkien avulla tuli haastettua myös itseään tekemällä asioita, joita ei ehkä muuten olisi tehnyt.

Yleisesti osaamismerkit motivoivat tekemään uusia asioita. Pelillistäminen toimii ja uusien merkkien kerääminen innostaa. Suunnitelmissa on suorittaa lisää osaamismerkkejä esimerkiksi yhdistys- ja vapaaehtoistoimintaan liittyen. Anna-Kaarina näkeekin, että osaamismerkkeihin tutustuminen voi myös rohkaista mukaan vaikkapa yhdistystoimintaan.

Merkkien jakaminen on tilanne- ja tarvekohtaista. Erityisesti metamerkkien jakaminen esimerkiksi LinkedIniin on hyödyllistä.

Lapuan kansalaisopistossa ollaan ottamassa osaamismerkit käyttöön. Kehitystyö aloitetaan hankkeen kautta, jolloin työ on helppo toteuttaa ja jalkautus muuhun kansalaisopiston toimintaan on myöhemmin helppoa. Ensimmäiseksi lähdetään kehittämään työelämätaitoihin liittyviä osaamismerkkejä.

Osaamismerkit nostavat ammatillista itsetuntoa

Digituutori Ilarin lapsenlapsi toimii hänen henkilökohtaisena natiividigituutorinaan

Ilari Mehtonen Sastamalan opistosta suoritti neljä digitutorin perusmerkkiä, ansaiten Digitutorin metamerkin. Merkit innostivat osoittamaan osaamista tietotekniikan ja digituen saralla. Kädentaidoista ja taideaineista Ilarilla on jo osaamisen todisteita – tietotekniikasta ei vastaavia aiemmin ollut.

Merkit nostivat myös ammatillista itsetuntoa. Merkkien kerääminen oli kohtuullisen helppoa, sillä aiheet olivat hyvin tuttuja, ja merkkihakemusten avulla oli mahdollisuus näyttää aiemmin hankittu osaaminen.

Valokuvaus on Ilarin intohimo ja osa työtäkin – hän mm. kuvaa opinto-oppaaseen kuvia. Valokuvaamisen ja kuvankäsittelyn osaamismerkit olisivatkin tervetulleita, samoin vaikkapa taitto-ohjelmien hallintaan liittyvät osaamismerkit.

Sastamalan opistossa myönnetään mm. kielenosaajan osaamismerkkejä. Merkit kehitettiin yhteistyössä Linnalan opiston, Sastamalan Opiston ja Valkeakoski-opiston kanssa osana hanketoimintaa ja ne ovat pysyvässä käytössä tälläkin hetkellä. Kielimerkkien osaamiskriteerit perustuvat Kielitaidon eurooppalaiseen viitekehykseen (EVK). Merkkejä jaetaan myös muiden oppilaitosten hyödynnettäväksi.

Merkit hyötykäytössä ja avoimesti jaettuna

Digineuvontaa Tornion kaupungin kirjaston tiloissa

Arja Jaako Tornion kansalaisopistosta suoritti neljä digitutorin merkkiä, ansaiten näin Digitutorin metamerkin. Arja innostui suorittamaan merkit digitutoreiden verkkotapaamisen perusteella, jotta oma tekeminen ja osaaminen tulee todennetuksi. Arjan mielestä merkit eivät olleet järin haastavia, Tietojensa päivittäjä -merkkiä varten piti toki kirjata ylös merkkihakemuksen vaatimusten mukaisesti tietoa koulutuksista tai niiden tallenteista.

Digitutorin metamerkin Arja on avannut julkiseksi Passportissa. Tämä on järkevää, sillä Tornion kansalaisopisto on Lapin alueen mentoriopisto digiasioissa. Merkin jakaminen voikin helpottaa yhteydenottamista.

Arjalla on kaikkiaan 48 merkkiä omassa Passportissa, niistä iso joukko ammatillisesta opettajakoulutuksesta: mm. yrittäjäkasvatus, tietotekniikka ja digitalisaatio sekä digitaalisen oppimateriaalin tuottaminen. Merkkejä Arja on avannut julkisiksi, vähintään yhteisölle näkyväksi. Yleensä metamerkin määrittäminen julkiseksi riittää.

Arja on myös hyödyntänyt osaamismerkkejä muiden opintojen osana aiemmin opitun hyväksilukemisessa.

Myös Tornion kansalaisopistossa tullaan hyödyntämään osaamismerkkejä. Edellä mainitut kieliosaajan osaamismerkit otetaan käyttöön, ja niiden jatkoksi toteutetaan Saamen kielen merkki. Verkostojen kautta yritetään löytää esimerkiksi kädentaitojen merkkejä, joita voisi hyödyntää omassa toiminnassa. Yksi suunnitteilla oleva osaamismerkki on palvelumuotoilukoulutuksen merkki.

Omat kokemukset helpottavat merkkien suunnittelutyötä

Kristiina näkee, että osaamismerkkien pelillisyys motivoi ihmisiä.

Kristiina Väliniemi Kurikan kansalaisopistosta on myös suorittanut digitutorin neljä perusmerkkiä ja hänenkin Passportistaan löytyy siis Digitutorin metamerkki. Motivaattorina toimi toisen hankkeen tiimoilta herännyt ajatus myöntää osaamismerkkejä.  Hän on jakanut oman osaamismerkkinsä LinkedIniin sertifikaattina, samoin kuin joitain muita osaamismerkkejä, kuten Haaga-Helian myöntämän Osaamisperusteisuuden osaamismerkin.

Osaamismerkkien pelillinen mahdollisuus varmasti motivoi monia ihmisiä. Ylipäätään Kristiina näkee, että kokonaisuuksien palastelu pienempiin osioihin on hyödyllistä.

Kurikan kansalaisopistossa on pohdittu osaamismerkkien käyttöönottoa. Ensimmäinen kurssi, jolta merkin olisi syksyllä 2020 saanut, ei valitettavasti toteutunut. Yleisesti Kristiina näkee osaamismerkit hyödyllisenä osaamisen tunnisteena. Osaamisperusteisuuden myötä osaamismerkkien käyttökin varmasti lisääntyy, myös Kurikan kansalaisopistossa.

Hyötynäkökulma näkyväksi merkkien myöntäjille ja suorittajille

Osaamismerkit ovat vielä osin uutta kulttuuria, eikä niiden arvoa aina riittävästi ymmärretä. Merkkien tunnettuuden, hyväksyttävyyden ja arvostamisen eteen on vielä tehtävä töitä.

Toisaalta erityisesti vapaan sivistystyön kursseille ja tilauskoulutuksiin olisi helppo ottaa osaamismerkit käyttöön. Ihannetilanteessa ilmoittautuja osaisi itse kysyä, saako tältä kurssilta digitaalisen osaamismerkin. Myös opettajan pitää nähdä osaamismerkkien hyöty sekä osana arviointia että merkin saajan näkökulmasta.

Tärkeää on tuoda kokemuksia ja caseja esiin, jotta näkyvyys lisääntyy. Yhteistyö on tärkeää merkkien kehittämisessä.

Valtakunnalliset osaamismerkistöt, kuten Osuvat taidot, nousevat tulevaisuudessa isoon arvoon ja ovat kaikille toimijoille helppoja ottaa käyttöön.

Merkkien saajat mukaan kehittämistyöhön?

Osaamismerkkien kehittämisen kannalta erittäin mielenkiintoinen malli on se, että merkin saajat otetaan merkin kehittämiseen mukaan. Tästä hyvinä esimerkkeinä Badgeverse ja Otavian merkit. Passportissa on myös mahdollisuus myöntää itselleen osaamismerkkejä ja pyytää niille suosituksia, esimerkkinä voisi olla vaikkapa ”Minä yhdistystoimijana” -merkki tai merkkikokonaisuus.

Osaamismerkit mukana jatkuvan oppimisen matkalla

Yleisellä tasolla osaamismerkit ovat kätevä osaamisen tunnistaminen väline. Niiden hyöty nousee esiin erityisesti ammatillisessa koulutuksessa ja ammattikorkean opinnoissa. Osaamisen sanoittaminen osaamismerkissä on tärkeä arvo, kun todellinen osaaminen näkyy helposti.

Työelämä tulee ehkä vähän jälkijunassa, tai tekee näkymätöntä työtä. Osaamisen osoittaminen työelämässäkin on keskeistä, joten osaamismerkit ovat yksi erinomainen keino jatkuvan oppimisen matkalla.


Kirjoittaja
Merja Sjöblom
Digiosaamisen vauhdittaja
Badge Finland -verkoston koordinaattori
TIEKE
merja.sjoblom[at]tieke.fi

Badgeverse, vapaan sivistystyön villikortti

Syysterveiset Heinolan kansalaisopistolta! Olen Laura Paronen, tunneherkkä hanketerminaattori ja kymmenen vuoden ajan olen ollut se suloisen kirpeä digipiikki monen opettajan ja kollegan lihassa!

Osaamismerkeillä pelataan jo monessa organisaatiossa. Heinolan kansalaisopistolla merkkejä lähdettiin kehittämään digi- ja perustaitohankkeessa (OPH). Kansalaisopiston alaisuudessa toimivalla Mediapajalla homma lähti ihan lapasesta. Me rakennettiin oma peli! Badgeverse vie pelaajan avaruudellisissa teemoissa digitaitoihin, inhimillisiin taitoihin sekä HeiMo -merkistöön, joka sisältää mm. kahvila- ja asiakaspalvelutyöskentelyä. Heinolan kansalaisopisto on Jyränkölän Setlementti ry:n hallinnoima oppilaitos, joka tarjoaa hyvin monipuolista koulutusta ja harrastusmahdollisuuksia. Mottomme on ”Tehkää tästä ihmisten puutarha” ja taitaapa tämä näkyä pelissämmekin.

Pelin kohderyhmää tässä vaiheessa ovat hyvinkin erityiset ryhmät. Mediapajalla on suuntaa hakevia nuoria, joista monella on rankka tausta kuten koulukiusaamista, mielenterveysongelmia, päihteitä tai muuta, mikä hankaloittaa heidän arkeaan tai kiinnittymistä esim. koulutukseen. Lisäksi Heinolan kansalaisopisto järjestää kotoutumiskoulutusta HeiMossa, se on kaikelle kansalle suunnattu olohuone. HeiMo toimii myös maahanmuuttajien kohtaamispaikkana. HeiMon kahvila on oppimisympäristö kaikille kotokoulutuksessa oleville maahanmuuttajille sekä työllistämistoiminnassa eri-ikäisille kantasuomalaisille. Uskon että monet vapaan sivistystyön toimijat jakavat tällä hetkellä tätä vaikealta tuntuvaa ajatusta, miten tunnistaa ja tunnustaa erityistä tukea vaativien kohderyhmien osaamista.

Badgeverse -pelissä osaamisalueet liikkuvat tietotekniikan, humanismin, tunnetaitojen, ekologisuuden, asiakaspalvelun ja kahvilatyön maastoissa. Lisänä tietenkin yksilölliset merkit. Pelissä lähdemme siitä ajatuksesta, millaisen merkin itse haluaisit saada. Tiedostamme perustaitojen puutteen, syrjäytymisuhan ym. mutta emme rakenna mitään ”Osaan viikata vaatteeni” -merkkejä. Tällaisiin kun tuntuu kentällä paljon törmäävän. Pyrimme myös pois porrasmaisesta oppimismallista. Perinteiset oppilaitokset toimivat jo näin: lukiossa kahdesta hylätystä kurssista tulee etenemiseste, mikä romuttaa nuoren motivaation. Badgeverse -pelissä merkkien ansaitseminen ei edellytä tiettyä järjestystä. Tällainen tapa pirstaloida oppiminen ja ajattelu herättää vaihtelevia ajatuksia opettajien keskuudessa.

Taustalla meillä on voimakas pelillinen ajattelu. Itse rakastan ilmiöitä ja pelejä oppimisen kannalta, sillä ei ole väliä onko peli monimutkainen verkkokyhäelmä tai vaikka Kimble. Intohimoni osaamismerkkeihin syttyi jo vuonna 2014 kun pummin näin vapaan sivistystyön opettajana mukaan ammatillisten opettajien pelilliseen täydennyskoulutukseen ”Osaamispisteet pelissä”. Myöhemmin sain ”Digi-kehittäjä” merkkikokoelmallani hyväksilukuja ammattikorkeakoulusta. Olen erityisen ylpeä Minecraft -merkistäni. Sillä voin todentaa hallitsevani kyseisen pelin pedagogisen käytön. Uskon, että merkkiä arvostetaan työelämässä tietyissä piireissä. Onko olemassa oppilaitosta mistä voisin vastaavan suorituksen todistuksena saada? Vapaan sivistystyön puolella merkkeihin heräillään nyt. Minulla on siis ehtinyt kipinä kyteä.

Kaverina minulla on tässä työssä pitkätukkainen IT-kääpiöviikinki, joka viettää vapaa-aikansa virtuaalisia metsiä ja luolia koluten. Pelien syväsukeltaja Jorma Kettunen hakeekin myös Badgeverseen ”addiktiivisuutta” sillä ajatuksella, miten saadaan ihmiset innostumaan. Saavutuksen tunne ei ole vain turhaa ajanvietettä. Kettunen on suunnitellut merkkien visuaalisen ulkoasun ja niissä näkyy leikillisyys.

Vapaa sivistystyö vapisee uuden edessä nyt, kun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen tulee hallituksen tasolta. Ei ole kyse enää siitä, halutaanko vapaan sivistystyön oppilaitoksissa lähteä tähän mukaan vai ei. Mutta kun mentävä on, meillä päätettiin tehdä tästä hauskaa!


Badgeverse -pelistä kuulet lisää Badge Finland webinaarissa 20.1.2021

Kirjoittaja
Laura Paronen
Digi- ja perustaitohankkeen koordinaattori
laura.paronen@jyrankola.fi
p. 044 797 2446

Digitaalisessa Keudassa osaamista tunnustetaan osaamismerkein

DigiKeuda

Ammatillisen koulutuksen opiskelu on tänä päivänä monipuolista osaamisen hankkimista, osaamisen tunnistamista ja tunnustamista, jolloin opiskelija opiskelee puuttuvan osaamisen vastaamaan työelämässä tarvittavia taitoja. Puuttuvien taitojen hankinta suunnitellaan ennalta laadittavassa henkilökohtaisessa osaamisen kehittämissuunnitelmassa (HOKS), jota päivitetään opintojen edetessä aktiivisesti.

Opiskelu voi tapahtua monipuolisesti työpaikalla, lähiopetuksessa, verkossa tai etänä. Keuda hyödyntää digitaalisuutta monialaisesti ja eri osaamistasoilla oleville tarjoten digitaalisia osaamismerkkejä osaamisen tunnustamiseen niin henkilöstölle kuin opiskelijoillensa. Keudassa osaamismerkkejä on myönnetty vuodesta 2013 alkaen.

Osaamismerkit

Keudassa voi saada osaamismerkkejä eri asioista, joita on oppinut. Oli sitten kyseessä uudet teknologiat tai vaikka koko henkilöstön keskeiset ohjelmat/sovellukset. Osaamismerkkejä onkin suoritettu kattavasti eri alueista. Mm. Digimedia-osaamismerkit koettiin suorittajien puolelta hyviksi, joista erityisesti kiiteltiin iPad ohjausta, jossa syvennyttiin mm. laitteistoon, jonka avulla teet omasta iPadista itsellesi kokonaisvaltaisen studion. 360-kamera kiinnosti myös monia, sen mahdollisuudet opetuskäytössä ovat huimat.

Lisätyllä todellisuudella voi visualisoida omia ideoitaan ja suunnitelmiaan oikeissa, aidoissa ympäristöissä. Virtuaalitodellisuuden avulla matkailualan opiskelijat pääsevät tutustumaan maailman merkittäviin kohteisiin sekä esittelemään niitä asiakkailleen. Tekoäly (kutsumme myös “tuki”älyksi) taipuu esim. kuvankäsittelyyn tai voit esim. opettaa kännykkäsi koneoppimisella tunnistamaan omat kasvosi tai esineitä vaikka kahvikupin. 3D-mallintamisen ja -tulostamisen mahdollisuuksiin on tutustuttu ja toteutettu huikeita asioita jo nyt tulostettu mm. satoja kasvomaskeja Sote-alalle. Erilaisia tarpeita on noussut esiin ja osaamista on saatu osaamismerkkien kautta tunnistettua ja tunnustettua.

Keudan Digi-Kivijalka

Opetushenkilöstön Digi-osaamista kartoitettiin ja vahvistettiin Digi-Kivijalka-testien avulla 2018-2019 välisenä aikana. Keudan henkilökunnalle on rakennettu Office365 -ympäristöön perustason digitestit, jotka on nimetty Keudan Digi-Kivijaloiksi. Uuden työntekijän perehdytykseen kuuluu olennaisesti Digi-Kivijalkatestin suorittaminen.

Kun henkilö on suorittanut kaikki Digi-Kivijalkatestin moduulit, hän hakee osaamisen tunnustamisen vahvistavaa osaamismerkkiä. Keudalaiset ovat olleet innokkaasti suorittamassa Digi-Kivijalka-merkkiä, sillä niitä onkin myönnetty noin 300 kappaletta, kertoo Digi-Kivijalan ideoinut verkkopedagogiikan kehittäjä Kari Honkonen.

DigiPajat ja -polut

Keudan Digipajat ja uuden teknologian digipolut, kuten lisätyn- ja virtuaalitodellisuuden ratkaisujen (AR ja VR) sekä 3D-mallinnuksen ja -tulostuksen soveltaminen, robotiikan, tekoälyn ja uuden digimedian sekä Office 365 -palveluiden monipuolinen hyödyntäminen opetuksessa ovat Keudassa nähty tärkeiksi, ja niihin on haluttu panostaa digitaalisuuden vahvistamiseksi. Erityisesti kuluneena keväänä erilaiseen digitaalisuuteen käytetyt panostukset ovat tulleet takaisin monikertaisina, sillä pystyimme vahvan digiosaamisen turvin siirtymään etäopetukseen ilman suurempia teknisiä ongelmia, iloitsee Honkonen.

Yhdessä oppiminen ja kiinnostus uuteen ovat mahdollistaneet sen, että Keudassa on suoritettu jo toistatuhatta DigiPaja -polkua. Keudan opiskelijoilleen sekä henkilöstölleen tarjoama digivalmennus ei ole ollut vain osallistumista, vaan aktiivista oppimista. DigiPaja -poluista on mahdollista saada ja hyödyntää myös osaamismerkkejä ja hyvin niitä on hyödynnettykin, sillä yli 1200 osaamismerkkiä myönnettiin ensimmäisen puolen vuoden aikana Keudan henkilöstölle ja opiskelijoille. Keudassa saa innostaa ja innostua, myös digitaalisesti, sanailee tulevaisuuden visioija Honkonen.


Kirjoittaja:
Kari Honkonen
verkkopedagogiikan kehittäjä
Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keuda

Open Badge Factoryn kesäterveiset

Covid badges

Koronakevät ei ole hidastanut Open Badge Factoryn (OBF) ja Open Badge Passportin (OBP) kehitystä. Voidaan jopa sanoa, että matkustamisen korvaaminen tehokkaalla verkkotyöskentelyllä on vapauttanut resursseja tuotekehitystä varten. Tuotekehitystragiamme mukaisesti olemme pyrkineet kehittämään ratkaisuja, jotka helpottavat ja monipuolistavat osaamismerkkien käyttöä. Merkkien suunnittelijoita varten on tehty Open Badge Factoryssä lukuisia parannuksia, jotka helpottavat järjestelmän käyttöä ja erityisesti aliorganisaatioiden ja isojen merkkimäärien hallintaa ja seurantaa. Parannukset oli hyvä tehdä, sillä monien asiakkaiden merkkistrategiat ovat tuottaneet hedelmää ja merkkimäärät ovat kasvaneet nopeasti.

Open Badge Factory on alusta, joka tukee erityisesti verkostoja ja niiden kehittämiä merkkiekosyysteemejä. Merkkien jakaminen organisaatioiden välillä, suosittelutoiminnot (endorsements) ja yhteisöllinen alusta Open Badge Passport ovat ratkaisuja, joilla olemme pyrkineet edistämään ekosysteemien kehittämistä. Syyskuun alussa täydennämme tätä valikoimaa tarjoamalla ilmaisen ja avoimen Wikibadges-palvelun (wikibadges.org). Wikibadges-palvelun ideana on toimia paikkana, jossa kaikki open badge -osaamismerkeistä kiinnostuneet voivat luoda yhdessä merkkejä. Olemme rakentaneet rajapinnan Wikibadges.orgin ja OBF:n välillä, joten wikibadge-merkkien myöntäminen OBF:n ja myöhemmin OBP:n kautta on jatkossa mahdollista.

Merkkien saajien käyttökokemusta on pyritty parantamaan ja alkuvuonna julkaistu PDF-merkki -ominaisuus on selvästi helpottanut open badge-merkkien vastaanottoa ja hyödyntämistä ainakin yritysasiakkaiden kannalta. Tavoitteemme on jo pitkään ollut helpottaa merkkien käyttöä niin, että kaikki merkkien saajat, erityisesti nuoret ja seniorit voisivat hyödyntää niitä luontevasti joka päivän toiminnassaan. Olemme tänä keväänä tarttuneet haasteeseen ja kehittäneet Open Badge Passportin mobiilisovelluksen, joka on parhaillaan beta-testauksessa. Näillä näkymillä julkaisemme mobiili OBP:n virallisen version syyskuun alussa ensin Android-käyttöjärjestelmälle ja sen jälkeen Applen laitteille.

Miten korona on näyttäytynyt Open Badge Passportissa?

Koronaviruksen aiheuttamat poikkeusolot ovat tuonut esille uusia tapoja käyttää open badge -osaamismerkkejä. Mainittakoon esimerkiksi iso englantilainen terveydenhoitoalan yritys, joka on hyödyntänyt osaamismerkkejä ja Open Badge Factoryn raportointityökaluja varmistaakseen henkilökuntansa osallistumisen pakollisiin korona-koulutuksiin. Sen lisäksi monet järjestöt ovat antaneet tunnustusta työntekijöilleen ja vapaaehtoisilleen open badge -merkkien avulla. Erityisen kiinnostavaa on se, että monilla tänä keväänä luoduilla merkeillä on vahva sosiaalinen lataus. Open Badge Passportissa on julkaistu paljon merkkejä, jotka ilmaisevat ihmisten halua tukea toisiaan ja toimia yhdessä kriisiajan ongelmien ratkaisemiseksi.

Covid badges

Hyvänä esimerkkinä voidaan mainita, että jotkut järjestöt tai henkilöt ovat välittäneet osaamismerkkien avulla ohjeita suojamaskien ja muiden suojavälineiden valmistamiseen. Kyseisten merkkien sisällöt eivät välttämättä ole yhtä tarkasti määriteltyjä kuin osaamisen viitekehyksiin liitetyissä osaamismerkeissä, mutta merkkien suosio on ollut ilmiselvä, ja niistä voimme oppia, että kontekstilla ja yhteisöllisyydellä on merkitystä osaamismerkkien arvon kannalta.

Korona on tuonut monille haasteita, mutta samalla myös ainutlaatuisen tilaisuuden oppia uusia taitoja. Open Badge Passportiin on vähitellen ilmestynyt merkkejä, joilla tunnistetaan ja tunnustetaan esimerkiksi opettajien etäopetustaitoja. On mielenkiintoista nähdä, että monet OBP:n käyttäjät eivät ole jääneet odottamaan muiden antamaa tunnustusta vaan he ovat hyödyntäneet OBP:n Selfie Badge -ominaisuutta ja myöntäneet itselleen merkkejä kertoakseen omin sanoin erityisosaamisestaan. Kansalaiset ovat oppineet lyhyessä ajassa paljon ja nyt olisi erityisen tärkeää, että tätä osaamista tunnistetaan ja tunnustetaan, jotta siitä olisi hyötyä yhteiskunnallemme myös jatkossa. Lähikuukausina open badge- osaamismerkeille tulee olemaan valtava tilaus ja Open Badge Factory on valmis ottamaan haasteen vastaan.


Kirjoittaja: Eric Rousselle, toimitusjohtaja, Open Badge Factory

Open Badge Factory tarjoaa työkalut, joita organisaatiosi tarvitsee merkityksellisen ja kestävän Open Badges -merkkijärjestelmän toteuttamiseen. OBF on IMS Globalin sertifioima ja noudattaa standardin uusinta versiota.

Digital Teacher ICT Skills Validation in Rwanda

Success is our purpose

SkillSafari has been working with the Rwanda Education Board (REB) since 2018 on teacher skills validation with Open Badges. The overall scope of the work has been to examine if badges could work as a supplementary tool in the teacher professional development activities offered by REB.

The collaboration led to a joint pilot project executed in the spring of 2020 to test the usability of the badging approach to see how teachers respond to it and if REB could draw valuable data on teachers development from the process. Attached to the project Satu Järvinen and Pete Stockley conducted research on learning triggers the support teachers advancement during the badging process. The reason to focus on learning triggers was due to a specific interest in researching what causes teachers to apply for badges in general or specifically to any particular badge. A secondary reason was to understand the motivational factors of teachers taking part in the project.

The project scope was looking at how well the pilot group teachers mastered the UNESCO Teacher ICT Competency framework Level 1 skills criteria. REB has earlier prepared an online course for teachers targeting the UNESCO framework skills. We decided to align our pilot with the course since it allowed us to see how badges could work together with the online content to create a more comprehensive teacher professional ICT skills development environment.

We have been using the Open Badge Factory and the accompanying Open Badge Passport in private and publicly funded projects since 2013 and have been key figures in its development. Open Badge Factory was not the only badging deployment tool considered for the pilot. The Rwanda Education Board have been using Moodle, a free, open-source learning management system which can also function as a badge deployment tool, so Moodle was considered as well. However, the Open Badge Factory has many functions that lend credibility to the services that adopt it, which is why it was chosen as the primary tool for this project. These features include the option for users to send in applications for badges to be reviewed by a  with their evidence attached.

Execution of the pilot project

A website was created to function as a launch pad for the pilot. Here teachers would have access to: The introduction, purpose and flow of the application process; the list of badges themselves with evidence criteria and learning materials; a completion tracking chart and a demonstration badge to understand how a successful application should occur.
The site can currently be viewed in its entirety here: http://reb.skillsafari.io/

The REB gathered 33 teachers to participate in the pilot and a WhatsApp group was created to communicate directly to the pilot teachers throughout the entire pilot duration. 13 teachers left the pilot early on but 7 new teachers joined through positive word of mouth, making a total of 27 teachers participating.

Kuva: Satu Järvinen

Three surveys were carried out: Pre, During and Post pilot surveys. These became the source of data for the findings.

The Pre-pilot survey gathered general profile data such as age-group and teaching experience. The During-pilot survey collected a response after every badge application and asked for reasons on choosing that badge and motivation related impacts (time needed, difficulty level and likelihood to apply for another badge).

The Post-pilot survey asked for overall experience ratings to validate the responses from the During-pilot data, feedback and improvement suggestions.

Overview of the results

Overall the project was a success, even though the outburst of COVID-19 that resulted in a sudden closure of schools in the middle of the project did have it’s effects with some teachers losing access to computers and the school Internet network. However, most teachers were able and willing to pursue the project despite the change in circumstances and we did not witness any drop in the amount of applications. The COVID-19 implications came through more in teachers asking for extended time to continue applying for badges when the initial application period of little over two weeks was coming to an end.

During the entire project the teacher’s motivation to gain badges remained high. Even though some badges were clearly more challenging and required more time for teachers to gather evidence to, the measured motivation level remained more or less constant throughout the project. Teachers completing all the badges that were part of the project indicated a high interest in applying for more even after their last badge application.

The main reason for teachers to apply for badges that came through from the during-pilot survey that came through very clearly was the interest to see if they had the necessary skills to earn any particular badge. The overall interest to understand personal skill levels when measured against a specific skill framework had great value for the pilot project teachers. The secondary trigger leading to applying for badges was believing with a certain level of certainty that the teacher already has the necessary skills. Unlike in research done previously in Finland, tha gamification elements of the badging approach had a smaller role for teachers in Rwanda.

Overall the teachers reported a high level of interest in taking part in another similar programme in the future. They also felt that the badges helped them understand their skills because they had to provide evidence to back up their badge applications. They also found the possibility to track their progress with the help of individual progress charts we provided very useful. In terms of improvement, the teachers would have appreciated being provided with mobile internet, especially after the school closure. Something also valuable they pointed was a reward system built in to the process, so that the ability to demonstrate a certain level of skills would lead to some form of professional rewarding. This related well with findings from other teacher professional development and motivation research done in the African continent. So overall the experience was positive. In terms of triggers, we were happy to find through the process that the opportunity to measure one’s skills is a main driver in a badge driven process. That can be taken into account more when planning for future projects.

Looking at the future

The pilot offered valuable small-scale data for designing further badging projects for similar target groups including essential prerequisites and a template of it’s essential parts: The launch site, communication channel, tracking etc. and even birthed some early-stage customer personas to be developed further.

Despite the small number of pilot teachers, the desire for further badge based CPD in sub-saharan Africa is positive and the potential research in this environment is great.

In the future we hope to expand this pilot to more countries that have shown interest in the badging approach. We also want to expand the amount of badges offered to cover all UNESCO ICT skill levels and non-ICT related skills as well.

Kirjoittajat: Satu Järvinen | SkillSafari ja Pete Stockley | Omnia

Lisätietoja

Satu Järvinen
SkillSafari
satu@skillsafari.io

CORE-hanke kehittää virtuaalisia osaamismerkkejä

CORE-Cooking for the future -hankkeen tavoitteena on tutkia ja visioida tulevaisuuden kokin tutkintoa. Tarkoituksena on löytää eurooppalainen tasapaino kokin koulutukseen. Hankkeen aikana tunnistamme olemassa olevia eurooppalaisia tutkintoja samalla parantaen ja kehittäen niitä vastaamaan tulevaisuuden eurooppalaista yhtenäistä kokin opetussuunnitelmaa. CORE-hanke keskittyy parantamaan nykyisiä tutkintoja samalla muokaten tutkinnon osia kansainvälisiksi standardeiksi. Hankkeen painopisteitä ovat opiskelijoiden taitojen näkyvyys (portfolio/kiltamainen opetus) ja vertailukelpoisuus eri Euroopan maiden välillä.

Hanke lisää laatua vahvalla työperusteisella komponentilla, joka sisältää myös kansainvälistä osaamista osana kokin pätevyyttä. Tämä osaltaan parantaa projektiin osallistuvien opiskelijoiden kansainvälisyysosaamista ja kielitaitoa. Samanaikaisesti koko Euroopan palveluala hyötyy projektin tuloksista, koska ammattikokkien osaaminen pystytään tunnistamaan Euroopan tasolla.

Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia toimii CORE-hankkeen vetäjänä. Kansainvälisten asioiden asiantuntija Mika Heino toimii projektin hallinnollisena projektipäällikkönä. Ruokatuotannon opettaja Oona Haapakorpi on toisena projektipäällikkönä vastuussa hankkeen ammatillisesta sisällöstä.

Tulevaisuuden kokin sometaidot tutkimusten valossa

CORE-hanke tutki vuonna 2019 keittiömestareiden näkemyksiä alan nykyisistä ja kehittyvistä trendeistä tarkoituksenaan löytää ohjenuoria tulevaisuuden kokin opetussuunnitelman luomiseksi.

Tällä hetkellä sosiaalinen media vaikuttaa läpi koko yhteiskunnan. Haastatteluissa tutkimme miten sosiaalinen media voisi vaikuttaa kokin työhön tulevaisuudessa. Tuloksena oli, että sosiaalinen media nähtiin todella tärkeäksi:

“Se on näkymä siitä, mitä elinkeinomme antaa koko maailmalle.”

Kokin tulevaisuuden taidot vuoden 2030 jälkeen haastattelutulosten mukaan

“Jos haluat menestyä, pitää sinulla olla Instagram-tili ja osata verkkomarkkinointia.”

Erään keittiömestarin kommentti
Fazer Culinary Team

Tutkimuksissa tuli esille, että osa keittiömestareista jo hyödyntää työssään blogeja, joissa he kertovat vinkkejä ruuan laitosta tai jakavat reseptejä. Haastatteluissa he korostivat, että sosiaalisen median käyttö työssä on hyödyllinen väline esim. trendien seuraamiseen sekä reseptien etsimiseen. Keittiömestarit korostavat, että millenniaali-työntekijälle sosiaalinen media on erityisen tärkeä työnteon väline. Siihen liittyy kuvapainotteisuus sekä kevyt tekstisisältö. Esim. ruokakuvia pidettiin hyödyllisinä liiketoiminnan edistäjinä.

”Perinteisen mainonnan aika on ohi.”

CORE-hanke tekee yhteistyötä Osuva taidot -hankkeen kanssa

CORE-hankkeen tarkoituksena on tehdä yhteistyötä Osuvat taidot -hankkeen kanssa. Osuvat taidot -hanke rakentaa valtakunnallisia digitaitojen tunnistamiseen tarkoitettuja osaamismerkkejä viiteen taitotasoon. Omnia on mukana Osuvat taidot -hankkeessa kehittämässä osaamismerkkijärjestelmää.

Tässä syystä CORE-hankkeessa suunnitellut osaamismerkit toteutetaan viiteen taitotasoon soveltuviksi ja ne tulevat soveltumaan Osuvat taidot -hankkeessa Digitaitojen osaamismerkistön alle.

Digitaaliset taidot ja osaaminen (Digital Skills and Competencies)

CORE-hankkeen tarkoituksena on tehdä oppimistulokset mahdollisimman avoimiksi käyttämällä avoimia digitaalisia osaamismerkkejä hankitun osaamisen osoittamiseen. Digitaaliset osaamismerkit ovat digitaalinen menetelmä, jolla osoitetaan osaaminen. ”Merkki” on itsessään symboli tai kuvake, osoitus saavutetusta taidosta. Merkit perustuvat avoimeen standardiin, joka ei ole sidottu mihinkään tiettyyn palveluun tai alustaan.

Tavoitteena on luoda osaamismerkkijärjestelmä ammatillisen opiskelijan osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen. Osaamismerkistö tekee mahdolliseksi näyttöön perustuvan tavan osoittaa ammatillisen opiskelijan opiskelun ja opintojen aikana hankittua osaamista.

Hankkeessa tuotetaan ammatillisen opiskelijan osaamisalueisiin perustuva osaamismerkkien kriteeristö, pilotoitu osaamismerkistö.

CORE-hankkeen painopistealueita ovat taitojen ja osaamisen näkyvyyden parantaminen ja vertailukelpoisuuden lisääminen eri maiden välillä.

Osaamismerkkien tueksi luodaan englanninkielistä oppimateriaalia, joka koostuu virtuaalisesta 360°- verkkosivun pilottiversion oppimateriaalista. Tämä pilottiversio ”Personal Branding and Marketing” on yksi viidestä uudesta CORE-hankkeen aikana luodusta moduulista.

Personal Branding and Marketing

Tässä uudessa moduulissa opetusmateriaali on tehty / moduuli perustuu tutkimuksessa saatuihin tuloksiin ”kokin tulevaisuuden sosiaalisen median käytöstä”. ”Personal Branding and Marketing” -moduuliin on avattu myös Suomen ammatillisen koulutuksen perustutkintojen yleisistä tutkinnon osista (YTO) ”Toiminta digi-taalisessa ympäristössä”.

Opetusmateriaali sisältää myös tehtäviä, videoita ja muuta opetusmateriaalia.

Kansainväliset hankekumppanit

CORE – Cooking for the future -hanketta rahoittaa Euroopan komission Erasmus+ Avaintoimi 3 ohjelma (KA3). Hankkeeseen osallistuu partnereita Suomesta sekä Virosta, Espanjasta ja Irlannista.

Projektipartnerit ovat Omnia ja Vamia Suomesta, Ikaslan Gipuzkoa Espanjasta, Institute of Technology Tralee (ITT) Irlannista ja Tartu Kutsehariduskeskus (TKHK) Virosta.


Lisätietoja

Oona Haapakorpi
Omnia
oona.haapakorpi@omnia.fi



Digitaitojen osaamismerkkijärjestelmän kehittäjät edenneet ensimmäisiin pilotteihin

Osuvat taidot -hankkeessa luodaan valtakunnallista osaamismerkkijärjestelmää työelämässä ja opiskeluissa tarvittaville digitaidoille. Syyskaudella hankkeessa on työstetty digiosaamisen alueiden määrittelyä, kuvattu osaamistavoitteita ja tuotettu pilotteihin oppimateriaalia.

Liikkeelle on lähdetty viidestä taitotasosta koostuvan osaamismerkistön ensimmäisestä eli T1-tasosta. Tähän perusosaajan tasoon sisältyvät osaamisalueet ovat Laitteiden käyttö ja hallinta, Turvallinen toiminta, Tiedonhaku ja -arviointi sekä Viestintä ja asiointi.

Ensimmäinen pilotti “Laitteiden käyttö ja hallinta” Valma-opiskelijoiden kanssa

Syksyn uurastuksen jälkeen koitti odotettu hetki. Joulukuussa Valma-opiskelijat eli ammatilliseen koulutukseen valmentavaan koulutukseen osallistuvat pääsivät testaamaan Laitteiden käyttö ja hallinta –osiota viidessä oppilaitoksessa. 

Tavoitteena oli testata T1 -tason opiskelijoiden työohjeita, opetusmateriaaleja sekä niiden selkeyttä ja ymmärrettävyyttä. Lisäksi halusimme testata näytön suorittamista ja osaamismerkin myöntämistä. 

Opiskelijat vastasivat käyttökokemuksistaan heille laadittuun kyselyyn ja opettajat omaan kyselyynsä. Lisäksi opettajat havainnoivat opiskelijoiden työskentelyä, sen sujuvuutta ja tehtävien toimivuutta. Palautteen avulla saatiin tietoa kehitettävistä asioista. 

Pilotti toteutettiin suomen kielellä, mutta osallistuneista suurin osa oli maahanmuuttajia. Opiskelijat olivat opettajien mukaan pääosin hyvin motivoituneita, kiinnostuneita ja innostuneita. He olivat digitaidoiltaan eri tasoisia melko osaavista enemmän ohjausta tarvitseviin opiskelijoihin. 

Opiskelijat näyttivät osaamisensa näyttötehtävillä tai tekemällä osaamismerkkihakemuksen. Osaamisen osoittaminenkin muodostui oppimistapahtumaksi ja mukava kommentti opiskelijalta olikin, että osaamismerkkihakemuksen tekemisessä oppi. 

Leikkisisiä tehtäviä oli tosi mukava tehdä. Tiedän minkä kokoinen on video, valokuva ja sovellus. 

Pilottiin osallistunut opiskelija

Aluksi opiskelijat saivat harjoitella Moodlessa olevalla opetusmateriaalilla opettajan ohjauksessa. Osallistujat pitivät opetusmateriaalista, joka oli heidän mukaansa hyvää, kattavaa sekä tarpeellista. 

Opetusmateriaaleina oli lyhyitä pelejä, testejä ja opetusvideoita, jotka oli tehty selkeiksi, tekstitetyiksi ja tempoltaan sopiviksi erilaiset oppijat huomioiden. Oppimateriaalit oli onnistuttu tekemään pelillisiksi ja jopa koukuttaviksi. Opiskelijoiden mielestä tehtävät olivat mukavia, koska ne olivat helppoja sekä niistä sai oppia uusia asioita. Tehtäviä kuvattiin myös mielenkiintoisiksi ja opettaviksi, niissä harjoiteltiin hyviä perusasioita ja niissä riitti sopivasti haastetta oppijoille. 

Monipuolisen materiaalin ansiosta oppimista tapahtui paljon ja uusiksi opeiksi mainittiin esimerkiksi tekstinkäsittelyohjelman oppimisesta eri laitteiden toimintaan. Tehtäviä oli mukava pohtia yhdessä, tehdä myös pareittain tai auttaa kaveria. Ja olihan tukena vielä opettajakin, jolta sai apua.

Minusta suomen kieli oli vaikea ymmärtää.

Pilottiin osallistunut opiskelija

Pilottiin osallistuneet olivat sekä suomenkielisiä että muun kielisiä. Varmasti tietokoneeseen liittyvä sanasto ei ole ensimmäinen, jota Suomeen muuttanut oppii. Kaikille opiskelijoille on tärkeää, että kieli on selkeää ja ymmärrettävää. Tässä pilotissa huomasimme saman eli suomen kielen selkeyteen pitää kiinnittää erityistä huomiota, sillä sanojen ja termien ymmärtäminen voi tuottaa hankaluutta oppimisalustan käytössä, opetusmateriaaleissa, näyttötehtävissä sekä osaamismerkkitehtävissä. 

Harmittavaa olisi, jos kieli olisi este oppimiselle. Auttaisiko oppimista, jos apuna olisi ei-suomenkielisille tietotekniikan selkeä perussanasto? Toisaalta taas pilotoitua kokonaisuutta pidettiin kattavana ja vaikeustasoltaan hyvänä myös maahanmuuttajille. 

Opettajat opettivat meitä hyvin ja oli hyvä päivä.

Pilottiin osallistunut opiskelija

Oppiminen sujui yhteisöllisissä merkeissä. Opettajat ohjasivat oppilaiden työskentelyä ja kokivat hyväksi, että T1-tasolla opiskelijaa saa ohjata näytössä ja osaamismerkkihakemuksen teossa. 

Opiskelijat ja opettajat antoivat paljon myönteistä palautetta mm. siitä, että opetusmateriaali oli monipuolista ja pelillistä. Tehtäviä oli mukava tehdä ja samalla oppi paljon asioita. Tästä on hyvä jatkaa uusien tasojen ja osaamismerkkien maailmaan.


Artikkelin ovat kirjoittaneet Tanja Päällysaho ja Marja-Terttu Viitala. Se on alunperin julkaistu TIEKEn verkkosivuilla.


Näytön paikka

Elinikäinen oppiminen

Tutkintotodistukset eivät enää riitä osaamisen todentamiseen. Tarvitaan hienojakoisempia, jatkuvasti ylläpidettäviä osaamisen osoittamisen välineitä.

Vielä parikymmentä vuotta sitten tutkinto riitti todistukseksi ammattitaidosta aina eläkeikään asti. Monet olivat samassa ammatissa koko työuransa.

Digitalisaation eli neljännen teollisen vallankumouksen myötä työelämän vaatimukset muuttuvat, ja osaaminen vanhenee nopeasti. Tutkinnosta tulee käytännössä lupa osallistua täydennysopintoihin, todiste siitä, että on sisäistänyt alan perustiedot ja pystyy omaksumaan uutta tietoa ja osaamista.

Jatkuva oppiminen haastaa tutkintokoulutuksen 

Tarve opiskella tutkinnon jälkeen on tunnustettu jo pitkään, ja tarve nykyisenkaltaisia tutkintoja pienemmille osaamiskokonaisuuksille kasvaa koko ajan. Konkreettiset askeleet eivät vielä kuitenkaan ole olleet kovin suuria.

Vaatimukset jatkuvasta oppimisesta ja osaamisen päivittämisen ketteryydestä heijastuvat myös tutkintokoulutuksen järjestämiseen. Esimerkiksi opintojen modulaarisuudesta on puhuttu pitkään, vaikka toteutus on vielä alkutaipaleella. Opintojen tarjoaminen muille kuin tutkinto-opiskelijoille ja avointen verkkokurssien, MOOCien, tarjonta on Suomessa vielä vaatimatonta. Syy tähän löytyy muun muassa yliopistojen rahoituksesta, joka kannustaa tarjoamaan opintoja pääosin vain omille opiskelijoille.

Yksi konkreettinen esimerkki monialaisesta, valmiiksi muotoillusta osaamiskokonaisuudesta ovat korkeakouludiplomit, jotka tuotiin tutkintokoulutuksen rinnalle vuonna 2014. Niillä pyrittiin antamaan täsmäratkaisuja työelämän osaamistarpeisiin ja helpottamaan nuorten, etenkin nuorten miesten, korkeakoulutukseen tarttumista.

Tähän asti tutkintotodistukset ja diplomit ovat olleet ainoita tapoja todentaa korkeakoulussa hankittua osaamista. Tutkintotodistus on käytännössä kuitenkin epätarkoituksenmukainen osaamisen osoittamisen väline, sillä se kertoo suoritetut opintokokonaisuudet arvosanoineen, mutta ei anna tietoa esimerkiksi opintokokonaisuuksien sisällöistä, vaativuudesta tai osaamistavoitteista. Tutkintotodistusten antamat tiedot ovat niin vähäiset, ettei niistä ole juuri hyötyä rekrytoinnissa. 

Kauppatieteiden tutkinnot tunnetaan työmarkkinoilla hyvin, mutta yhä useammin kuulee, etenkin generalistialoilla, kuinka tutkinto on sivuseikka työllistymisessä eikä kukaan kysele gradun arvosanaa. Miten kauan osaamisen tunnustamisen nykyrakenteista pidetään kiinni, kun ne eivät enää vastaa työelämän tarpeisiin? 

Seinät eivät opeta

Mozilla-säätiö on kehittänyt avoimen Open Badge -standardin, osaamismerkin, jonka käyttöä TIEKEn vetämä Badge Finland -verkosto pyrkii Suomessa edistämään, ja jota Ekonomitkin käyttävät omissa koulutuksissaan osaamisen tunnustamiseen.  Open Badge -osaamismerkkien avulla voidaan osoittaa ja kuvata osaamista siitä riippumatta, onko se saatu oppilaitoksen koulutusohjelmassa, työssä oppimalla tai harrastuksissa. Monet ammattikorkeakoulut ovat ottaneet osaamismerkit käyttöönsä, ja niillä voi todentaa esimerkiksi järjestöissä hankittua osaamista.

Osaamismerkeilla on kaksi merkittävää ansiota: oppimista ei ole rajattu oppilaitosten seinien sisälle, ja merkki sisältää kattavan kuvauksen osaamisesta, joka merkillä osoitetaan.

Osaamista karttuu läpi elämän, ja Open Badget auttavat hallitsemaan sitä. Omista osaamismerkeistään voi koota sähköisen CV:n, kerätä ne Open Badge Passport -palveluun tai pitää ne esillä esimerkiksi LinkedIn-profiilissaan, josta rekrytoijien on ne helppo löytää.

Ratkaisevaa on, että osaamismerkkeihin eli niiden myöntäjiin voi luottaa. Osaamismerkeistä on nähtävä paitsi todennettu osaaminen, myös merkin myöntäjä, jotta merkin luotettavuutta pystyy arvioimaan.

Suomen esimerkistä Euroopan käytäntö

Standardoidut kansainväliset osaamismerkit edistävät myös yliopistojen kansainvälistymistä. Vaikka tutkintojen vertailukelpoisuutta on pyritty parantamaan esimerkiksi Bolognan prosessilla, tutkintojen konkreettisista sisällöistä on edelleen vaikea saada tietoa. 

Suomessa tutkintotodistuksen saa lähtökohtaisesti suomeksi tai ruotsiksi. Kansainvälisissä maisteriohjelmissa sen saa yleensä englanniksi. Kotimaisilla kielillä tutkintonsa suorittanut voi saada tutkintotodistuksen liitteeksi niin sanotun Diploma Supplementin, jossa luetellaan suoritetut opinnot ja niiden vaativuustaso sekä asema koulutuksessa. Käytännössä siis liite kertoo enemmän kuin varsinainen tutkintotodistus.

Yliopistojen, opiskelijoiden ja tutkijoiden kansainvälistymistä toivotaan, mutta käytännön työ sen helpottamiseksi on vielä kesken. Maailma sähköistyy ympärillä, mutta yliopistoissa skannataan edelleen papereita. Liikkuvuus ja tutkintojen vertailu helpottuisivat, jos edes Euroopassa olisi käytössä standardoidut, sähköiset osaamisen todentamisvälineet. Suomi voisi näyttää tässä esimerkkiä.

Euroopan Unionin kannattaa edistää standardoitujen sähköisten osaamismerkkien käyttöönottoa koko Unionissa, sillä se helpottaisi työvoiman vapaata liikkuvuutta sisämarkkinoilla. Työnantajat pystyisivät vertailemaan työnhakijoiden osaamista siitä riippumatta, missä he ovat opiskelleet ja täydentäneet osaamistaan. Vastaavasti opiskelijat pystyisivät arvioimaan eri oppilaitosten tarjoamien opintokokonaisuuksien sisältöjä, kun ne olisi kuvattu vakioidulla tavalla oppilaitosten myöntämissä osaamismerkeissä. 

Osaamismerkit hyödyttäisivät myös viranomaisia ja koulutuspolitiikan ammattilaisia, kun tarjolla olevaa koulutusta pystyttäisiin arvioimaan ja suunnittelemaan aiempaa paremmin. Päätökset koulutusohjelmien muutoksista, perustamisista ja lopettamisista pystyttäisiin tekemään paljon nykyistä paremman tiedon varassa.

# # #

Artikkeli on alunperin julkaistu TIEKEn verkkosivuilla ja se on Suomen Ekonomien ja TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry:n yhteisblogisarjan ensimmäinen osa. Blogisarjassa käsitellään digitalisaation ekonomeille ajankohtaisia kysymyksiä. Kirjoittajina ovat  Suomen Ekonomien koulutuspolitiikan erityisasiantuntija Mari Kröger ja TIEKEn digivaikuttaja Jyrki Kasvi.  

OHO! – saavutettavampaa korkeakoulua etsimässä

OHO!-hanke edistää saavutettavuutta

OHO! – Opiskelukyvyn, hyvinvoinnin ja osallisuuden edistäminen korkeakouluissa -hankkeen kolmannen työpaketin tavoitteena oli luoda edellytyksiä opiskelijoiden vahvuudet ja tuen tarpeet huomioiville opinnoille, huomioida entistä paremmin opiskelijoiden moninaisuus sekä kehittää henkilöstön ohjausosaamista.

Haasteisiin lähdettiin vastaamaan neljällä yksilöidyllä tavoitteella:

  1. Selvitetään korkeakoulujen saavutettavuustilanne
  2. Kehitetään saavutettavuuden pedagogisia työvälineitä
  3. Luodaan saavutettavuuskriteeristö ja annetaan korkeakouluille valmiuksia oman saavutettavuusohjelman tekemiseen. Jalkautetaan tietoa korkeakouluihin.
  4. Pyritään edistämään korkeakoulujen saavutettavuutta muilla toimenpiteillä.

Kehitystyötä lähdettiin tekemään yhteistyössä useiden korkeakoulujen kesken. Työmuotona tämä osoittautui haastavaksi, mutta samalla asioihin saatiin useampia näkemyksiä ja niitä pystyttiin tarkastelemaan monipuolisemmin.

Saavutettavuuden selvittämistä

Hankkeen aluksi teimme selvityksen korkeakoulujen saavutettavuudesta tarkastelemalla niiden julkisia internetsivuja. Lähtökohtana tarkastelulle oli ajatus siitä, mitä tietoja hakuvaiheessa oleva opiskelija pääsee näkemään. Korkeakoulujen internetsivujen tiedot saavutettavuudesta ovat usein hajanaisesti esillä, käsitteet vaihtelevat ja tietoja on osattava etsiä oikeilla hakusanoilla.

Sähköisiin kyselyihin vastasi 1011 opiskelijaa, 216 opettajaa ja 44 johdon edustajaa. Opiskelijoiden mielestä kehittämiskohteita ovat yhteisöllisyys, opetuksen yksilöllisyys ja tukipalvelujen toimiminen. Opettajat kokevat tarvitsevansa enemmän tukea ja ohjausta saavutettavuusasioissa. Johdon kyselyssä korkeakoulujen saavutettavuuden nähtiin toteutuvan huomattavasti paremmin. Lisäksi hankkeen aikana selvitettiin mm. sitä, millä tavoin opiskelijan vamma tai rajoite vaikuttavat hänen opiskeluunsa ja millä eri toimenpiteillä korkeakoulu voisi opiskelua helpottaa huomioimalla nämä vaikutukset toimintansa eri osa-alueilla.

Seminaareja ja artikkeleja

Jo hankkeen alkuvaiheessa linjasimme, että hanketyöskentelymme on julkista ja työprosessia tehdään näkyväksi sen kaikissa vaiheissa. Samalla kun kerroimme työskentelystämme, saimme kuulijoilta myös arvokkaita käytännön vinkkejä siitä, mihin suuntaan työskentelyämme tulisi suunnata. Järjestimme koko hankkeen ajan koulutuksia, työpajoja ja webinaareja sekä kirjoitimme aktiivisesti artikkeleja työskentelystämme.

Korkeakoulujen saavutettavuustyön esteenä on ollut se, että saavutettavuuteen liittyvä termistö on ollut hajanainen. Käsitteitä on käytetty huolimattomasti ja useissa eri merkityksissä. Moni kuulijoista toi esille myös sen, että saavutettavuudesta käyty keskustelu on ollut niin vaikeaselkoista, että asioihin ennalta perehtymättömien on ollut mahdoton ymmärtää keskustelua, saati päästä siihen mukaan.

Osaamismerkit OHO!-hankkeessa

Kun hankkeessa järjestettiin paljon koulutuksia, päätimme kokeilla myös osaamismerkkejä koulutusten todentajina. Osaamismerkkiperheemme syntyi siten, että loimme kolme eri tasoista merkkiä:

  • saavutettavuusoppija
  • saavutettavuusosaaja ja
  • saavutettavuusagentti.

Merkit oli suunniteltu siten, että kynnys niiden hakemiseen olisi mahdollisimman pieni. Jo yhden webinaarin seurannasta ja siihen liittyvästä päivityksestä sosiaalisessa mediassa olisi siis ollut mahdollista hakea osaamismerkkiä.

Osaamismerkkejä käytetään muutamissa suomalaisissa korkeakouluissa jo hyvinkin aktiivisesti, mutta OHO!-hankkeen osaamismerkit eivät silti herättäneet suurempaa kiinnostusta. Monissa korkeakouluissa niitä lähinnä kummasteltiin ja aliarvioitiin, eikä merkkejä laajemmassa mittakaavassa innostuttu hakemaan.

Yksi syy osaamismerkkien tuntemattomuuden lisäksi saattoi olla myös se, että merkkien kriteerit olivat liian laajoja. Todellisuudessa ne mittasivat lähinnä osallistumista pikemmin kuin osaamista tai oppimista. Tämä saattoi olla omiaan pienentämään merkkien merkitystä ja arvoa.

Saavutettavuuskriteeristö itsearvioinnin välineeksi

Saavutettavuuskriteeristön tavoitteena on toimia korkeakoulun saavutettavuuden itsearvioinnin välineenä.

Kriteeristön teemoja ovat: toimintakulttuuri, johtaminen, fyysinen ympäristö, digitaalinen saavutettavuus, opetus ja oppiminen, tuki ja ohjaus, viestintä sekä opiskelijavalinnat. Kriteeristö suositellaan täytettäväksi ryhmän ollessa kasvotusten, eikä kaikkia osa-alueita kannata täyttää kerralla.

OHO!-hanke, ryhmätyö

Ideaalitilanteessa kriteeristöä täyttävät samanaikaisesti opiskelijat, opetushenkilöstö, muu henkilöstö ja johdon edustajat. On myös tärkeää varata riittävästi aikaa keskustelulle ja yhteenvedon tekemiselle saaduista vastauksista sekä tehdä tuloksista muistio, joka päätyy johtoryhmän tietoisuuteen. Näin mahdollistetaan asioiden kehittyminen korkeakoulun sisällä.

Mitä saatiin aikaan?

Saavutettavuusasian edistämiseksi korkeakoulutasolla tarvitaan toisaalta johdon tukea, resurssointia ja ohjeistusta. Yksittäiset konkreettiset edistysaskeleet tapahtuvat kuitenkin henkilötasolla. Jos henkilöstö ei ole sitoutunut saavutettavuuden edistämiseen, ei kehittymistä tapahdu.

OHO!-hankkeessa asiaa on lähestytty kahdesta näkökulmasta. Toisaalta keskustelua on käyty OKM:n ja Karvin sekä korkeakoulujen johdon kanssa, mutta painopisteenä on ollut myös henkilöstön edustajien tavoittaminen monipuolisesti ja heidän tietonsa lisääminen. On selvää, että koordinoitua saavutettavuustyötä tarvitaan korkeakouluissa vielä hankkeen jälkeenkin ja työhön on osoitettava riittävästi resursseja.

Työn tekeminen korkeakoulujen yhteistyönä on hedelmällistä, sillä näin saadaan esille erilaisia näkökulmia ja hanketoimijat voivat hankkeen aikana kehittää tuntuvasti myös omaa osaamistaan. Jos työtehtävät olisi jaettu korkeakoulukohtaisiin tehtäväosioihin ja työ olisi tapahtunut vain yhden korkeakoulun sisällä, ei vastaavaa oppimisprosessia olisi välttämättä tapahtunut.

Teksti: Heli Antila, lehtori TAMK, mukana OHO!-hankkeessa koko hankkeen ajan


OHO!-hanketta rahoitti OKM vuosina 2017 – 2019. Hanketta hallinnoi Jyväskylän yliopisto ja hankkeessa oli mukana kahdeksan yliopistoa ja kolme ammattikorkeakoulua. Hankkeen kolmannessa työpaketissa toimivat Turun yliopisto ja Tampereen ammattikorkeakoulu, Jyväskylän yliopisto, Hämeen ammattikorkeakoulu, Jyväskylän ammattikorkeakoulu ja Aalto-yliopisto.