Kopiraittila on innostava pelillinen tekijänoikeuksien oppimisympäristö verkossa. Kopiraittilassa opitaan tekijänoikeuden perusasioita, teosten luvallista käyttöä, lähdemerkintää ja paljon muuta hauskojen, eri kouluasteille tehtyjen pelillisten tehtävien ja tietovisojen kautta. Opetusmateriaalin tavoitteena on innostaa ja kannustaa opettajia ja oppilaita luovaan työhön tekijänoikeuksia kunnioittaen. Varmasti lähes jokainen meistä on joskus törmännyt tekijänoikeuksiin opiskeluissaan, työssään tai vapaa-ajalla. Tuotamme itse monenlaista materiaalia, käytämme toisten tekemiä teoksia ja jaamme tuotoksia eri medioissa. Tekijänoikeuksien käsitteiden ja oikeiden käytänteiden opettaminen on myös osana valtakunnallisia opetussuunnitelmien perusteita kaikilla koulutusasteilla. Tämän tueksi tekijänoikeusjärjestö Kopiosto on tuottanut verkkopalvelun – Kopiraittilan koulun. Kopiraittilasta löytyy niin pelillisiä tehtäviä kuin erilaisia muistilistoja ja työkaluja oman tuottamisen ja projektien tekemisen tueksi sekä tietoa tekijänoikeuksista. Toisen asteen ja korkeakoulujen materiaaleihin on liitetty myös Open Badge -osaamismerkit osaksi osaamisen tunnustamista. Peruskoulussa voit testata tekijänoikeustietojasi onnenpyörässä tai tietovisassa, virkistää muistia tekijä ja teos -muistipelillä tai kokeilla artistipelissä, miten omalla toiminnallasi voit vaikuttaa artistin hyvinvointiin. Toisen asteen materiaali perustuu kolmeen tekijänoikeustaitoon ja niiden harjoittelemiseen tietovisoilla. Kun olet suorittanut kolme tietovisapeliä hyväksytysti läpi, pääset testaamaan tietosi lopputestiin. Lopputestin hyväksytysti suoritettuasi voit hakea Tekijänoikeustaituri-osaamismerkin. Kopiraittilan korkeakoulu on uusi, tammikuun alussa julkaistu maksuton tekijänoikeusmateriaali korkeakoulujen opiskelijoille. Kopiraittilan korkeakouluun on koottu opiskeluun ja opintotehtäviin liittyvää hyödyllistä tekijänoikeustietoa. Mukana on myös käytännön esimerkkejä tilanteista, joissa opiskelijat kohtaavat tekijänoikeuksiin liittyviä kysymyksiä. Materiaali koostuu viidestä osiosta, joista jokaisessa on oma tietovisa. Kun kaikki viisi osiota on suoritettu, opiskelija voi ladata itselleen Tekijänoikeusekspertti osaamismerkin. Kopiraittilan materiaalin ja osaamismerkin hankkiminen voidaan liittää osaksi mitä tahansa opintokokonaisuutta tai kurssia, esimerkiksi osaksi digitaalisten taitojen opintoja. Tekijänoikeustaituri- tai Tekijänoikeusekspertti -osaamismerkit ovat oiva tapa osoittaa tekijänoikeusosaaminen paitsi opinnoissa myös työpaikalla. Osaamismerkin suorittanut hallitsee tekijänoikeuden perusteet, osaa käyttää toisten tekemiä teoksia tekijänoikeuksia kunnioittaen, hallitsee siteeraamisen ja lähdemerkinnät sekä ymmärtää vastuunsa ja seuraamukset tekijänoikeuden rikkomuksissa. Kopiraittilan on tuottanut Kopiosto. Materiaalin ovat kuvittaneet Tarja Petrell ja Simon Bussman ja oppimisympäristön toteuttanut digitoimisto JCO Digital Oy. Palvelu löytyy suomeksi ja ruotsiksi osoitteesta www.kopiraittila.fi. Korkeakoulujen materiaali löytyy myös englanniksi osoitteesta www.kopiraittila.fi/academy. Tervetuloa Kopiraittilaan testaamaan tekijänoikeustietosi! Kirjoittaja: Kirsi Salmela, Kopiosto ry

Meillä ihmisillä on usein tarve tarkastella asioita akselissa ”uhka vai mahdollisuus”. Ja osalla meistä on vesilasi puoliksi täynnä ja toisilla aina puoliksi tyhjä.

Tässä ajassa näkee usein asetettavan ihmisen ja koneen vastakkain. On niitä, jotka ihannoivat varauksetta lähes kaikkea mitä koneilla saadaan aikaan, kutsutaan heitä sitten vaikka teknofriikeiksi ja on niitä, joille teknologia on luonnotonta ja uhkaa humaania olemassaoloamme ja kanssakäymistämme.

Tekniikka inhimillisen toiminnan mahdollistajana ja helpottajana

Itse edustan sitä koulukuntaa, joka on – kyllä – innostunut teknologiasta ja sen hyötykäytöstä, mutta näkee tekniikan enemmänkin mahdollistavan ja helpottavan inhimillistä toimintaa, jopa vuorovaikutusta. Ilman puhelinta, skypeä tai liikennevälineitä emme esim. voisi olla samalla tavoin kanssakäymisissä kauempana asuvien läheistemme kanssa. On kuitenkin tärkeää rajoittaa teknologian ymmärtäminen välineelliseen rooliin. Jos teknologia nähdään itseisarvoisena, jolloin sen käytölle on keinotekoisesti keksittävä perustelut, ollaan vaarallisilla vesillä.

Koska meitä ihmisiä on moneksi, käymme jatkuvaa vuoropuhelua siitä, mikä on teknologian rooli suhteessa ihmisiin. Epäilijöitä syytetään ennakkoluuloisiksi ja muutosvastarintaisiksi ja innostujia nörteiksi tai teknofriikeiksi. Ihmiskunnalla on kuitenkin ollut tapana – ääripäissä käytyään – etsiytyä keskimäärin tasapainoon. Kun auto tai televisio keksittiin, maalailtiin ensin aivan samalla tavalla ihmiskunnan tuhoutumista kuin nyt digitalisaation invaasiota seuratessamme.

Digitalisaatio muuttaa oppimista, työtä ja koko maailmaa

Digitalisaatio muuttaa toimintaamme ja tapaamme hahmottaa maailmaa. Suuria vaikutuksia inhimilliseen toimintaan on tietoteknologian käytöllä työvälineenä ja ne näkyvät työnkuvien muuttumisena, rakenteellisena työttömyytenä, paperilehtien ahdinkona jne. Iäkkäämmät meistä kaipasivat vielä kymmenen vuotta sitten paperisia pankkikirjoja jne.

Oppimiseen liittyen digitalisaatio on tuonut mukanaan tiedon saannin vapautumisen globaalisti sekä opiskelun mahdollistumisen ajasta ja paikasta riippumattomasti. Koska jokaisella toimialalla on omat digikapeikkonsa, kaipaavat opiskelijat usein vielä paperitodistuksia, vaikka opiskelu muuten olisi tapahtunut virtuaalisesti. Paperinen todistus on oppimisen pankkikirja. Siihen konkretisoituvat opiskelun tulokset ja sillä voi todistaa oppimansa muille. Siksi on ymmärrettävää, että paperitodistuksista on vaikea luopua ja luottaa virtuaalisen suoritusmerkin olevan yhtä todistusvoimainen ja legitiimi osoitus opitusta.

Myös osaamisen todentaminen digitalisoituu

Yhtä lailla kuin pankkikirjat ovat nyt historiaa, uskon, että ajan kuluessa myös paperitodistukset korvautuvat digitaalisialla suoritusmerkeillä ja CV:llä. Ihmisille on vain annettava aikaa mieltää uhka mahdollisuudeksi ja näkymätön, digitaalinen yhtä arvokkaaksi kuin konkreettinen paperi. Muutos ei tapahdu pakottamalla, vaan tekemällä digitaalinen vaihtoehto näkyväksi ja sitä kautta uskottavaksi. Siksi on tärkeää, että Badge Finland tyyppiset verkostot toimivat ja jakavat sitkeästi tietoa teknologian mahdollistamista uusista toimintatavoista ja välineistä.

Kirjoittaja, Soili Meklin, on teknologian luovasta hyödyntämisestä kiinnostunut Snellman-kesäyliopiston rehtori, jonka ”vesilasi on yleensä puoliksi täynnä”.

Kun vuosi sitten syksyllä aloitin pro gradu -projektiani, oli selvää, että tuleva graduni tulee jollakin tavoin liittymään Open Badge -osaamismerkkeihin, joiden parissa olen tehnyt töitä vuodesta 2012 lähtien. Kandidaatin tutkielmani vuodelta 2014 käsitteli yleisesti osaamisen tunnistamista ja tunnustamista Open Badge -osaamismerkeillä, joten pro gradu -työssäni oli tavoite paneutua johonkin näkökulmaan tarkemmin.

Osallistuin vuonna 2017 Sitran järjestämään Ratkaisu100-haastekilpailuun, jossa etsittiin ratkaisuja osaamisen parempaan tunnistamiseen ja hyödyntämiseen maailmassa, jossa ihmiset ja tieto liikkuvat entistä enemmän. Kilpailua varten koottiin monialainen tiimi (Juha T. Hakala, Mikko Kinnunen, Ville Laitila ja Vilja Paavola), Haaste.io, jonka päätavoitteena oli tarjota ratkaisu syrjäytymisen ehkäisemiseen ja toisaalta lahjakkuuden tunnistamiseen. Ratkaisun keskiössä olivat mobiilisovelluksen kautta nuorille tarjottavat haasteet, joita ratkaisemalla nuoren olisi mahdollista oppia uusia taitoja, tulevaisuustaitoja, jotka tunnustettaisiin Open Badge -osaamismerkeillä.

Emme voittaneet miljoonaa euroa, mutta ajatus tulevaisuustaidoista ja niiden oppimisesta, opettamisesta ja ennen kaikkea tunnistamisesta jäivät muhimaan, ja palasivat mieleeni, kun pohdin graduni aihetta. Konteksti vaihtui nuorista korkeakouluopiskelijoihin: mitä ovat ne tulevaisuustaidot, joita vastavalmistuneet korkeakouluopiskelijat tarvitsevat siirtyessään työelämään? Eri lähteiden (mm. Euroopan komissio 2018; Luoma-aho & Sulopuisto 2017) mukaan substanssiosaamisen lisäksi opiskelijoiden tulee omaksua joustavuutta, laaja-alaista osaamista ja kykyä sopeutua muutoksiin. Luovuus, kriittinen ajattelu, aloitteellisuus ja ongelmanratkaisukyky ovat tärkeitä taitoja selviytyäksemme muutoksesta nykypäivän yhteiskunnassa. Maailman talousfoorumi (World Economic Forum 2016) on puolestaan esittänyt luokituksen, joka perustuu kymmenelle sellaiselle taidolle, joita yksilö tarvitsee vuonna 2020 neljännen teollisen vallankumouksen alkaessa:

1. kompleksinen ongelmanratkaisu
2. kriittinen ajattelu
3. luovuus
4. ihmisen johtaminen
5. muiden kanssa koordinointi
6. tunneäly
7. arviointi ja päätöksenteko
8. palvelusuuntautuneisuus
9. neuvottelutaidot ja
10. kognitiivinen joustavuus.

Nämä samat taidot löytyvät pitkälti myös Partnership for 21st Century Skills -viitekehyksestä (Kay 2010; Trilling & Fadel 2009), jota käytettiin taustoittamaan pro gradu -tutkimuksen kehyskertomuksia ja jota hyödynnettiin aineiston analyysiosassa. Uudenlaisten työelämätaitojen liittäminen ja niiden arviointi yhä voimakkaammin osaksi muodollista korkeakoulutusta on nähty ratkaisuksi selviytyä alati muuttuvassa maailmassa. Mutta tunnistetaanko ja tunnustetaanko tällaisia taitoja korkeakouluopintojen aikana, ja pitäisikö edes?

Tutkimuksen aineisto (n=49) kerättiin eläytymismenetelmällä helmi-huhtikuussa 2018 ja se kerättiin sähköisellä lomakkeella Oulun ja Lahden ammattikorkeakouluista, National University of Ireland Galway -yliopistosta sekä Tampereen yliopistosta. Eläytymismenetelmäaineiston perusteella etsittiin vastauksia kahteen tutkimuskysymykseen:

1. Millaisia tulevaisuustaitoja aineiston perusteella voisi korkeakouluopintojen aikana tunnistaa ja tunnustaa Open Badges -osaamismerkeillä?

2. Millaisia perusteita tai jännitteitä merkkien hyödyntämiselle korkeakoulutuksessa on paikannettavissa?

Kysyttäessä millaisista taidoista osaamismerkkejä pitäisi tehdä, aineiston perusteella taidoista nousivat esiin erityisesti tiimityötaidot, ongelmanratkaisutaidot ja viestintätaidot. Myös mm. johtamistaidot, organisointitaidot, innovointitaidot, kansainvälisen työskentely osaaminen, sosiaaliset taidot, esiintymistaidot, suullinen ja kirjallinen viestintä, vuorovaikutustaidot ja kriittinen ajattelu saivat mainintoja.

Miksi tulevaisuustaidoista pitäisi myöntää merkkejä? Aineiston perusteella tulevaisuustaitojen osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen nähtiin itsessään arvokkaaksi useissa vastauksissa. Tulevaisuustaidot tunnistettiin olemassa olevana osana korkeakouluopintoja ja oppimisprosesseja, mutta näihin liittyvää osaamista ei varsinaisesti tunnusteta osana arviointijärjestelmiä. Tulevaisuustaitojen tarpeellisuus ja hyöty työelämässä nähtiin myös perusteena tulevaisuustaitomerkkien suorittamiselle. Tulevaisuustaidot linkitettiin vahvasti työelämän vaatimuksiin ja niitä kuvattiin avaintaidoiksi, joita tarvitaan tulevaisuudessa yhä enemmän.

Toisaalta osaamismerkkien käyttö arvioinnin välineenä kyseenalaistettiin ja merkkien luotettavuutta epäiltiin teknisessä mielessä. Myös merkki-inflaatio nostettiin esiin, myönnetäänkö merkkejä liikaa, kohdistuvatko merkit oikeisiin taitoihin, myönnetäänkö niitä liian helposti ja toisaalta ovatko itse myöntäjätahot luotettavia. Huoleksi nousi myös taitojen arviointi ja mittaus. Miten taitoja voidaan arvioida niin, että arviointi on varmasti kaikille opiskelijoille tasapuolista eikä suosi esimerkiksi aktiivisempia opiskelijoita vetäytyvimpien kustannuksella?

Tutkimuksesta kirjoitetun artikkelin kaikkine tutkimustuloksineen voi lukea Tampereen yliopistolla Kasvatustieteiden päivillä (15.11.) julkaistavasta Aikamme kasvatus: vain muutos on pysyvää? 14 eläytymismenetelmätutkimusta -kirjasta.

Kirjan voi ladata e-kirjana täältä.

Pro gradu -tutkimuksen pysyvä linkki on puolestaan täällä.

 

Kirjoittaja

KK Heli Karjalainen toimii Open Badge -tuotteiden tuotepäällikkönä Discendum Oy:ssä ja on viittä vaille valmis kasvatustieteiden maisteri.

 

Lähteet

Euroopan komissio 2018. Proposal for a Council Recommendation on Key Competences for Lifelong Learning. https://ec.europa.eu/education/sites/education/files/recommendation-key-competences-lifelong-learning.pdf. Luettu 14.4.2018.

Kay, K. 2010. 21st Century Skills: Why They Matter, What They Are, and How We Get There. Teoksessa J. Bellanca & R. Brandt (toim.) 21^st century skills: Rethinking How Students Learn. Bloomington: Solution Tree Press, xiii-xxxi.

Luoma-aho, V. & Sulopuisto, O. (toim.) 2017. Tulevaisuuden koulutuksen käsikirja. Askelmerkkejä kestävän koulutuksen kehittäjille. https://media.sitra.fi/2017/07/08101022/Selvityksia1241.pdf. Luettu 16.4.2018.

Trilling, B. & Fadel, C. 2009. 21st Century Skills: Learning for Life in Our Times. San Francisco: Jossey-Bass.

World Economic Forum 2016. The 10 skills you need to thrive in the Fourth Revolution. https://www.weforum.org/agenda/2016/01/the-10-skills-you-need-to-thrive-in-the-fourth-industrial-revolution/. Luettu 14.4.2018.

 

Digitaaliset osaamismerkit

Digitaaliset osaamismerkit mahdollistavat erilaisten osaamisten tunnistamisen ja tunnustamisen ja tekevät näkyväksi millaista osaamista merkin saajalla on. Metropolia Ammattikorkeakoulun koordinoimassa Osaamisen pelimerkit -hankkeessa pyritään yhdessä työelämän asiantuntijoiden kanssa suunnittelemaan ja rakentamaan uusia osaamismerkkejä ja niiden järjestelmiä pelialalla. Näiden digitaalisten osaamismerkkien tarkoitus on nostaa esille sellaista osaamista, joka jää katveeseen perinteisten tutkintotodistusten arvosanoissa, mutta on arvokasta työelämälle.

Digitaalisen osaamismerkin rakenteeseen kuuluu tieto siitä, millaista osaamista hakija on halunnut tunnistettavan (osaamistavoitteet) ja osaamiskriteeri, jonka perusteella osaaminen on tunnistettu. Digitaalisen osaamismerkin avulla on tarkoitus tehdä oma osaaminen näkyväksi myös muille. (Abramovich, Schunn, & Higashi, 2013; Brauer & Ruhalahti, 2014.) Digitaalisten osaamismerkkien myöntäminen perustuu hakemukseen, jolloin osaamisen näyttäminen osaamiskriteerien mukaisesti, auttaa hakijaa arvioimaan omaa suoritustaan ja hahmottamaan omaa osaamistaan kokonaisuutena (Brauer, Siklander, & Ruhalahti, 2017). Osaamiskriteerit kertovat myös merkin tarkastelijoille selvästi millaista osaamista merkin saajalla on. Merkin saaja kerää osaamisellaan ansaitsemansa osaamismerkit omaan merkkireppuunsa tai merkkipassiinsa. Merkkien käytöstä ja julkisesta jakamisesta päättää merkin saaja itse. Merkit voi linkittää osaksi omaa ansioluetteloa tai sosiaalisen median sivustolle kuten LinkedIn, Facebook, Kyvyt. tai Twitter.

Kaikki digitaaliset merkit eivät ole osaamismerkkejä. Merkeillä voidaan dokumentoida esimerkiksi osallistumista erilaisiin yksittäisiin koulutustapahtumiin todistusten sijaan, jolloin kaikki koulutukseen osallistuneet saavat merkin automaattisesti (Abramovich et al., 2013). Nämä merkit kuitenkin kertovat vain mihin tilaisuuteen saaja on osallistunut, mutta eivät vielä kuvaa, millaista osaamista merkin saajalla on (Brauer & Ruhalahti, 2014). Näillä merkeillä voi kuitenkin olla arvo oppilaitoksen näkyvyyden ja visuaalisen brändäyksen välineenä Ks esim. Haaga-Helia Badge.

Osaamismerkkien eri tasot

Digitaaliset osaamismerkit palvelevat tutkinnon suorittajaa HOPS- ja AHOT-prosesseissa ja tarjoavat mahdollisuuden nostaa esiin työelämässä toivottua osaamista syvällisemmin kuin tutkintotodistuksissa. Tämä prosessi mahdollistaa moniulotteisen vuoropuhelun tekijöiden, työnantajien, oppilaitosten ja koulutuksen kehittäjien kesken. Mikäli osaamismerkeillä halutaan tukea opiskelijan motivaatiota, tulee osaamismerkkijärjestelmän tukea opiskelijan sisäistä motivaatiota eri laajuisten, ja eri tavalla vaativien todisteiden muodossa. Käytännössä tämä tarkoittaa eri merkkien sisältöjen vaihtelevuutta osana oppimisprosessia (Brauer, Ruhalahti, & Hallikainen, in press).

Osaamismerkkien avulla voidaan jäntevöittää eri tavoin hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen prosesseja, mutta mikä vielä merkityksellisempää, tukevat ne opiskelijan motivaatiota osana osaamismerkein ohjautuvaa oppimista, jossa osaamisen kehittämisprosessi on usein myös pelillistetty (Brauer & Siklander, 2017; Brauer, Siklander, & Ruhalahti, 2017; Brauer, Korhonen, & Siklander, 2017). Pelillistämisen näkökulmasta tarvitaan pieniä perusmerkkejä, sisältöön perustuvia meta(mestari)merkkejä sekä lukumäärään perustuvia tasojen koontimerkkejä (Brauer, Korhonen, & Siklander, 2017). Näistä on hyviä esimerkkejä Oppiminen Online -merkkiperheessä. Esimerkiksi Hamk ja Oamk, Ammatillisten opettajakorkeakoulujen Digiope-erikoistumiskoulutuksissa on käytössä yhdenmukainen valtakunnallinen merkistö, joka tunnustaa osaamiskokonaisuuksiin liittyvää osaamista.

HAMK, ammatillisella opettajakorkeakoululla on käytössä samat merkit violetteina ja ne tulevat tulevaisuudessa Oamkin merkkien tavoin sulautumaan valtakunnalliseen järjestelmään.

Opintokeskus Siviksen osaamismerkkiperheeseen kuuluu toteuttaja- ja kehittäjätasoisia merkkejä. Merkit erovat toisistaan osaamiskriteerien ja niihin liitetyn kuvan perusteella. Osaamismerkkiperheeseen kuuluu myös kokonaisosaamismerkkejä, jotka myöntyvät automaattisesti kun niihin tarvittavat yksittäiset osaamismerkit on myönnetty. (Pakanen, 2018)

Merkillä on väliä myös tulevaisuudessa

Tulevaisuudessa digitaaliset osaamismerkit tulevat olemaan osa osaamisen tunnistamista ja tunnustamista erilaisissa opinnoissa: merkkiperheissä on mukana eri laajuisia ja haastavuudeltaan vaihtelevia merkkejä. Järjestelmä mahdollistaa esim. opintojen pelillistämisen ja laajempien osaamiskokonaisuuksien tunnistamisen. Tulevaisuuden osaamismerkkien kriteerit ovat kehittäviä ja kehittyviä, ja sovitettavissa valtakunnalliseen järjestelmään. Teknisesti merkit ovat liitettävissä vaikkapa Virtaan ja Koskeen. Nämä merkit ovat tapa paitsi arvioida, myös ohjata oppimista. Osaamismerkit tekevät opiskelijan koko osaamisen näkyväksi työelämään, hänen valitsemallaan tavalla. Merkkien suunnittelu, arviointi ja niihin liittyvä ohjaus ovat yksi tapa järjestää oppimista tavalla, joka vastuuttaa opiskelijan oman oppimisprosessinsa omistajaksi. Osaamisen pelimerkit -hankkeessa merkillä on väliä – seuraa blogista, miten tulevaisuuden merkeistä tulee totta.

---

Teksti on lyhennetty versio: alkuperäinen teksti https://pelimerkit.metropolia.fi/2018/05/07/digitaaliset-osaamismerkit-merkilla-on-valia/
Brauer, S., Ruhalahti, S. & Pakanen, L. 05/18

Kirjoittajat

KM Sanna Brauer toimii Osaamisen pelimerkit -hankkeessa osaamismerkkien ja pelillistämisen asiantuntijana. Brauer työskentelee opettajankoulutuksen lehtorina Oamk, ammatillisessa opettajakorkeakoulussa ja valmistelee väitöskirjaa osaamismerkein ohjautuvasta oppimisesta.

LinkedIn https://www.linkedin.com/in/sannabrauer/

Lehtori Sanna Ruhalahti toimii Open merkit -hankkeen projektipäällikkönä, jossa kehitetään valtakunnallinen ammatillisen opettajan uran ja opettajaopintojen aikaisen osaamisen tunnistamisen sekä tunnustamisen digitaalinen osaamismerkistö. Ruhalahti työskentelee opettajankouluttajana HAMK Ammatillisella opettajakorkeakoululla ja hyödyntää joustavin toimintamallein osaamismerkien ohjautuvaa oppimista.

LinkedIn: www.linkedin.com/in/sannaruhalahti

KM Lotta Pakanen toimii Opintokeskus Siviksessä järjestöllisen aikuiskoulutuksen asiantuntijana. Pakasen osaamisalueisiin kuuluvat erityisesti osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen liittyvät prosessit sekä digitaaliset osaamismerkit. Opintokeskus Sivis edistää osaltaan epävirallisen ja arkioppimisen tunnustamista ja osaamismerkit ovat keskeinen osa tätä työtä.

LinkedIn: www.linkedin.com/in/lottapakanen

Lähteet

Abramovich, S., Schunn, C. & Higashi, R. M. (2013). Are badges useful in education? It depends upon the type of badge and expertise of learner. Educational Technology Research and Development, 61,(2), pp.217–232.

Brauer, S., Kettunen, J. & Hallikainen, V. (in press).“Learning Online” for Vocational Teachers – Visualisation of Competence-based-approach in Digital Open Badge-Driven Learning.

Brauer, S., Korhonen, A-M. & Siklander, P. (2017). Online Scaffolding in Digital Open Badge-Driven Learning in Professional Development. Manuscript submitted for publication.

Brauer, S. & Ruhalahti, S. (2014). Osoita osaamisesi osaamismerkein [Show your competences with digital badges]. In A.-M. Korhonen and S. Ruhalahti, eds, Oppimisen digiagentit. HAMKin e-julkaisuja 40/2014. pp. 87-92. Available from https://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/85417/HAMK_Oppimisen_digiagentit_ekirja.pdf

Brauer, S., Ruhalahti, S., & Hallikainen, V. (in press). Exploring Triggers of Gamified Digital Open Badge-driven Learning in Professional Development Through Constrained Correspondence Analysis.

Brauer, S. & Siklander, P. (2017). Competence-based assessment and digital badging as guidance in vocational teacher education. In H. Partridge, K. Davis, & J. Thomas (Eds.), Me, Us, IT! Proceedings ASCILITE2017: 34th International Conference on Innovation, Practice and Research in the Use of Educational Technologies in Tertiary Education. 191-196.

Brauer, S., Siklander, P. & Ruhalahti, S. (2017). Motivation in digital open badge-driven learning in vocational teacher education. Ammattikasvatuksen Aikakauskirja, 19(3), 7–23.

Pakanen, L. (2018). Osaamismerkit osaamispoluilla. Esitysmateriaali. Saatavilla https://opintokeskussivis-my.sharepoint.com/:p:/r/personal/lotta_pakanen_ok-sivis_fi/_layouts/15/Doc.aspx?sourcedoc=%7Bcd32d244-43a4-49bc-a6bf-bfa8803124ef%7D&action=edit

ITK-2018 näyttely järjestettiin Hämeenlinnassa 12.-13.4.2018 ITK-2018 konferenssin yhteydessä hotelli Cumulus Resort Aulangon tiloissa. ITK-2018 näyttelyn Posterialueella oli myös Healthy Future hankkeen posteri (#ITKPosteri293). ITK-konferenssi on ainutlaatuinen digitaalisen koulutuksen ja oppimisen tapahtuma opetussektorille. Tilaisuuteen osallistuivat Omniasta lehtori Oona Haapakorpi, joka on vastuussa myös hankkeen ammatillisesta sisällöstä sekä Ekamista lehtorit Henna Sröm-Kallio ja Hanna Arminen.

Healthy Future hankkeen projekti-idea on syntynyt tarpeesta kehittää opiskelijoiden kestävän kehityksen ammattiosaamista yhdistämällä digitaaliset osaamismerkit eli Open Badge -osaamismerkit ammatilliseen opetukseen. Osaamismerkkien avulla osaamista voidaan kerryttää aikaan tai paikkaan sitomatta ja niiden avulla tuetaan opiskelijan osaamisperusteisuutta ja itseohjautuvuutta.

Healthy future hankkeen aikana kehitettiin kestävän kehityksen mukaista toimintaa cateringalalla. Tässä huomioidaan terveellinen ruokavalio, jossa tuotetaan ilmastoystävälisiä aterioita. Tarkoituksena on lisätä juuresten ja kasvisten käyttöä, jotta hiilijalanjälki pienenisi. Samalla tämän projektin aikana olemme lisänneet ja kehittäneet opiskelijoiden yrittäjyyttä, kansainvälisyyttä sekä kilpailutoimintaa.

Tämä kehitysprojekti on ensimmäinen laatuaan ammatillisessa koulutuksessa Suomessa. Ammatillisen koulutuksen osaamismerkit on integroitu tuleviin ravintola- ja cateringalan tutkinnon perusteisiin. Projekti on syventänyt yhteistyötä Omnian ja Ekamin oppilaitosten välille, ja se on innoittanut yhtenäisen, avoimen toimintatavan kehittämiseen. Tästä hyvänä esimerkkinä on Kiltakoulumalli, erityisesti Kokkikilta, jonka pääteemana on digitaalinen kehitys. Kiltakoulumallissa aktiiviset opiskelijat hankkivat erilaisia ammatillisia taitoja ja valmistautuvat työelämään käyttäen erilaisia sosiaalisen median työkaluja.

Tiedotustilaisuus Hämeenlinnassa

Oona Haapakorpi ja Henna Ström-Kallio pitivät 11.4.2018 avoimen tiedotustilaisuuden aiheesta ”Osaamismerkit osana osaamisperusteisuuta”. Oona Haapakorpi Omniasta sekä Henna Ström-Kallio ja Hanna Arminen Ekamista olivat ITK päivinä 12-13.4.2018 tavattavissa myös posterilla (# ITKPosteri293). Oona Haapakorpi piti ensimmäisen esittelyn aiheesta ” Open Badges osana osaamisperustaisuutta” ITK-Webinaarin yhteydessä 4.4.2018.

Healthy future hankkeen aikana tehtiin 39 kestävän kehityksen osaamismerkkiä osana osaamisperusteisuutta sekä kaksi ammatillista e-kirjaa, jotka valmistuvat syksyyn 2018 mennessä. Nämä kestävän kehityksen osaamismerkit on jaoteltu kolmeen osaan eli:

1. Sosiaalinen kestävä kehitys (vihreä)
2. Taloudellinen kestävä kehitys (turkoosi)
3. Ekologinen kestävä kehity (sininen)

Näiden 39 osaamismerkin lisäksi luotiin kolme metamerkkiä; Sosiaalinen kestävä kehitys, Taloudellinen kestävä kehitys ja Sosiaalinen kestävä kehitys sekä neljäs metamerkki, joka on Kestävän kehityksen mestari.

Healthy Future hankkeen osaamismerkit ja opetusmateriaali on tehty neljällä eri kielellä (suomi, englanti, italia ja kroatia).

Healthy future hankkeen kestävän kehityksen osaamismerkit on tehty ravintola- ja cateringalan uusiin tutkinnon perusteisiin siten, että pakollisista tutkinnon osista löytyy 20 osaamismerkkiä ja vapaasti valittavista tutkinnonosista löytyy 12 sekä 6 osaamismerkkiä löytyy yleisistä tutkinnonosista (yto).

Yläkoulusta polulla ammatilliseen koulutukseen

Yhtenä ideana oli, että peruskoululaiset voisivat alkaa suorittaa osaamismerkkejä jo yläkoulun tai lukiolaiset lukion aikana. Tällä tavalla he kerryttävät osaamistaan ennen ammatillisen koulun aloittamista. Samalla heille tulee selkeä kuva siitä, mitä osaamista ammatillisella ravintola- ja cateringpuolella tarvitaan. Samalla opiskelijat alkavat kerryttää ammatillista portfoliota osaamisesta, jota voidaan tunnistaa ja tunnustaa osaksi ammatillisia opintoja.

Käyttämällä avoimia osaamismerkkejä vastataan samalla ammatillisen koulutuksen uudistuksen haasteisiin. Tällöin opiskelijan edistyminen on henkilökohtaista samalla kun hän kulkee omaa oppimispolkuaan. Oppiminen on tehokkainta, kun se on monikanavaista ja sosiaalista. Oppimisympäristöjen ja oppimateriaalien kehittämisen tulisi olla opiskelijoiden helposti saatavilla inspiroivalla tavalla. Parhaimmillaan oppijan itseohjautuvuutta voidaan lisätä hyödyntämällä digitaalisia työkaluja ja käyttämällä pelillisiä elementtejä osaamisen kerryttämisen innoittajana. Tähän vastataan kestävän kehityksen osaamismerkeillä ja siihen liittyvillä e-kirjoilla.

The Healthy Food Choices for a Sustainable Future – Healthy future

The Healthy Food Choices for a Sustainable Future – Healthy future on kansainvälinen Erasmus+ KA2 -hanke, jonka partnerimaita ovat Suomi, Italia ja Kroatia. Hankkeessa kehitetään yhteistyössä ammattikoulujen ja työelämän välisiä HORECA-alan kestävän kehityksen toimintaympäristöjä lähinnä Suomessa, Kroatiassa ja Italiassa.

Projektipartnerit ovat Omnia ja Ekami Suomesta, Galileo.it Italiasta ja Centar za odgoj i obrazovanje Slava Raškaj Zagreb sekä Hotelijersko-turisti?ka i ugostiteljska škola Zadar Kroatiasta.

Oletko kiinnostunut tietämään, mitä tulevassa toiminnassamme on? Haluatko lisätietoja?

Ota yhteyttä: Oona Haapakorpi
043-8244112
oona.haapakorpi[at]omnia.fi

www-sivu: http://www.healthyfutureproject.eu

Facebook ryhmä: https://www.facebook.com/Healthy.Future.Project

Kansalaisopistojen kevääseen kuuluvat taito- ja taideaineiden näyttelyt, konsertit ja sanataide-esitykset. Joka kerta ihastuttaa se osaamisen määrä, mitä harrastustavoitteinen ja pitkäjänteinen opiskelu tuottaa omaksi ja yleisön iloksi. Vaikka vapaa sivistystyö on vapaata, on opinnoissa oppimisen ja edistymisen tavoite, jota määritellään sanallisesti vähintään opinto-ohjelmassa.

Onko läsnäolotodistus ainoa osoitus osaamisesta?

Kansalaisopistot antavat pyydettäessä todistuksen, josta käy ilmi opiskelijan osallistumistunnit tietyllä kurssilla ja mahdollisesti muutama sana kurssin sisällöstä. Se ei kerro mitään henkilön omaksumista tiedoista ja taidoista, jotka ovat merkityksellisiä todistuksen painoarvoa määriteltäessä. Opettajat havainnoivat opetustunneilla opiskelijoiden osaamista ja tuotoksia sekä käyttävät subjektiivista arviointiaan opetuksen eriyttämiseen ja henkilökohtaistamiseen sekä palautteen antamiseen. Opiskelijoita opastetaan heidän omalla osaamisen lähtötasollaan.

Monet viihtyvät harrastuksessaan useita vuosia ja asettavat itselleen aina haastavampia tehtäviä ja tavoitteita. Osaamista kertyy niin paljon, että sitä on voitava osoittaa muutoinkin kuin läsnäolotodistuksella. Syksyllä 2015 KoL järjesti yhteistyössä Discendumin kanssa kansalaisopistoille mahdollisuuden tutustua kansainvälisiin Open Badge -merkkeihin, joita Suomessa käytetään jo useissa oppilaitoksissa ja järjestöissä. Etäluennot ja harjoitukset vakuuttivat monet osallistujat siitä, että tämä tapa on hyvä mahdollisuus tuoda kansalaisopiston opiskelijan oikea osaaminen esille. Merkkejä voi myöntää myös pelkästä osallistumisesta, mutta etäluennoille osallistuneet olivat sitä mieltä, että kansalaisopiston merkkien arvostus on parempi, jos ne alusta alkaen myönnetään osaamisesta. Merkkejä myöntävät organisaatiot voivat itse määritellä myöntämisen kriteerit, prosessit ja tavat.

Wellamo-opisto otti käyttöön Open Badge -merkit

Opiskelijoiden osaamista ei voi arvioida ilman keskeisen sisällön määrittelyä kullakin ainealueella. Wellamo-opisto on laaja alueopisto ja opetuksen yhtenäistämiseksi laadittiin ainekohtaisia runkosuunnitelmia kaikkiin aineisiin, joita on vuosittain opetusohjelmassa. Tavoitteena oli yhtenäistää opetusta eri kunnissa ja antaa opettajille runko omien opetustuntien suunnitteluun. Runkosuunnitelma on tuoteseloste ja myös lupaus opiskelijalle. Monessa aineessa keskeistä sisältöä ei ehdi oppia yhden lyhyen lukuvuoden aikana, vaan tietojen ja taitojen omaksuminen ja harjaantuminen jatkuu useamman vuoden ajan.

Kun runkosuunnitelmat oli laadittu, oli mahdollista määritellä osaamisen taso, joka tarvitaan Taitaja-merkin saamiseksi. Nimesimme Open Badge -merkin Taitaja-merkiksi, jotta sen luonne tulee paremmin esille. Ainealueiden opettajat laativat myöntämisen kriteerit kullekin merkille. Perusasioiden hallinnan lisäksi tuli olla monipuolisempaa kokemusta ja teknistä osaamista erilaisista tehtävistä ja töistä, eli ainealueesta riippuen taitoa soveltaa ja suunnitella. Esimerkiksi jos puutöissä osaa turvallisesti käyttää koneita ja laitteita, tuntee puulajeja ja liitoksia sekä viimeistelytapoja, mutta on valmistanut ainoastaan leikkuulautoja, ei täytä taitajan kriteereitä.

Keväällä 2017 kaikki Taitaja-merkit olivat opiskelijoiden haettavana. Hakijan tuli olla kuluvana lukuvuotena opiskelijana Wellamo-opistossa, jotta hänen opettajaltaan voitiin pyytää näkemys ainealueen osaamisesta. Kirjallista arviointia ei tarvittu. Ainealueen hallitseva opettaja pystyy havainnoimaan lukuvuoden aikana, suoriutuuko opiskelija itsenäisesti erilaisista tehtävistä ja tunteeko keskeisen termistön. Vaatimustaso ei saa olla liian korkea, koska tämä ei ole ammattitutkinto, vaan aktiivisen harrastajan osaamisen tunnistamista ja tunnustamista Taitaja-merkillä. Tällä ensimmäisellä kerralla kaikki merkkejä hakeneet olivat pitkäaikaisia opiskelijoita, joten arviointi oli hyvin helppoa. Merkin hakulomakkeessa opiskelija arvioi itse omaa osaamistaan suhteessa aineen runkosuunnitelmaan. Lomakkeessa kysyttiin myös, missä ja millä tavoin hän on hankkinut osaamista ja tuonut sitä esille. Hakemukseen oli mahdollista liittää myös kuvia, tekstejä ja äänitallenteita. Kaikille hakeneille myönnettiin Taitaja-merkit.

Vapaa sivistystyö, ammatillisen koulutuksen muutokset ja osaamisen todentaminen

Kansalaisopistoilla on itsenäinen tehtävä järjestää monipuolista koulutusta elinikäisen oppimisen periaatteen mukaisesti. Vapaassa sivistystyössä korostuu omaehtoinen oppiminen, yhteisöllisyys ja osallisuus. Yhteiskunta asettaa ajantasaisia koulutustehtäviä myös erillisrahoituksella. Näiden laeissa määriteltyjen tehtävien ohella kansalaisopistolla on merkittävä rooli uusien taitojen oppimisessa ja osaamisen päivittämisessä ilman formaalia arviointia tai tutkintoa. Matalan kynnyksen oppilaitos tarjoaa monipuolisia mahdollisuuksia kehittää taitoja ja osaamista esimerkiksi kulttuuriaineissa, joita ammatillisessa koulutuksessa on leikattu merkittävästi.

Ammatillisessa koulutuksessa tutkinnot suoritetaan näytöillä. Osaamisperusteisuus on riippumaton siitä, miten osaaminen on hankittu. Koulutuksen järjestäjä arvioi, vastaako henkilön osaaminen tutkinnon perusteissa määriteltyjä tavoitteita tai ammattitaitovaatimuksia. Tutkinnot eivät saa olla kokoelma yksittäisiä suorituksia, vaan ammattiin kasvaminen ja ammattietiikka ovat tärkeitä ja edellyttävät riittävää ammatillisten opettajien panosta.

Uudessa tilanteessa korostuvat opiskelijoiden aikaisemmin hankitut tiedot ja taidot, mutta ne on pystyttävä todentamaan. Harrastusperusteisesti hankitun osaamisen tunnistamisen ja hyväksymisen perusteeksi ei riitä osallistumistodistus. Lyhyessä ajassa ei pysty osaamistaan näyttämään, vaan tarvitaan dokumentteja esimerkiksi portfolion ja muun osaamista osoittavan aineiston muodossa. Siksi on tärkeää johdonmukaisesti tallentaa kuvia tai muuta aineistoa myös harrastuksessaan. Elinikäisen oppimisen polulla voi tulla tilanne, jossa dokumentteja tarvitaan.

Open Badge -merkit ovat erinomaisia osaamisen todentamiseen, sillä henkilö itse ja merkin myöntänyt organisaatio ovat jo arvioineet osaamista suhteessa ainealueen perustaitoihin. Sähköinen merkki sisältää myöntämisen kriteerit ja siihen voi myös liittää linkkejä sähköisiin lisäaineistoihin osaamisen todentamiseksi. Opiskelija voi itse dokumentein osoittaa vielä korkeamman tieto- ja taitotasonsa.

Vapaan sivistystyön velvoite oppilaitosten väliseen yhteistyöhön

Jo olemassa olevan koulutustarjonnan laaja hyödyntäminen on yhteiskunnalle kannattavaa. Eri oppilaitosmuodoilla on omat vahvuutensa, jotka kansalaisopistolla ovat monipuolisuus ja erityisesti opintojen saavutettavuus. Monilla paikkakunnilla opetusohjelmasta löytyy ammatillisissa opinnoissa hyödynnettäviä kursseja, jotka täydentävät opintokokonaisuutta ja antavat lisäosaamista itselle mielenkiintoisiin työtehtäviin tähdätessä. Tämä lisäarvo voi olla merkittävä työnhakutilanteessa, vaikka sitä ei olisi suoraan liitetty ammatilliseen tutkintoon, eikä mainittu tutkinnon perusteissa. Ammatillisten oppilaitosten budjettileikkausten seurauksena heidän oma valinnaisten kurssien määrä on vähentynyt ja vaadittu ryhmäkoko suurentunut. On hyödyllistä yhdistää vapaan sivistystyön harrastustavoitteiset ja osaamistaan täydentävät ammatilliset opiskelijat.

Kun oppilaitosten raja-aidat opintojen tunnistamisessa ja tunnustamisessa ovat madaltuneet, ovat opintoneuvojat ja -ohjaajat avainasemassa. Suurilla paikkakunnilla on useita koulutuksen järjestäjiä, ja opolla tulisi olla tietoa kaikkien oppilaitosten opetusohjelmista ja kurssisisällöistä. Tämä lienee suurin haaste järjestelmien täysimääräiseen hyödyntämiseen opintojen henkilökohtaistamisessa. Askel tähän suuntaan on otettu Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omniassa, johon on koottu mm. keskiasteen ammatilliset ja vapaan sivistystyön oppilaitokset. Keskiössä ovat asiakkaat, ja heille pyritään löytämään henkilökohtaiset oppimispolut hyödyntämällä yhtymän koko opetustarjontaa. Kun kaikki oppilaitokset ja muut toiminnat kuuluvat samaan organisaatioon, on helpompi karsia päällekkäisyyksiä ja tarjota harvinaisempia kurssisisältöjä. Mielenkiinnolla jäämme odottamaan kokemuksia toimintatavoista ja tuloksia opiskelijan näkökulmasta. Opintojen mittaaminen pisteillä, viikoilla tai tunneilla on ollut niin vakiintunut käytäntö, että siirtyminen osaamisperusteisuuteen vaatii paljon kehitystyötä.

Ihana kansalaisopisto – vapaatavoitteista viihtymistä tai opintojen suorittamista inspiroivassa seurassa

Open Bagde -merkkien ja osaamisen kriteerien käyttöönotto on yksi tapa hyödyntää kansalaisopiston tarjoamaa opetusta. Toinen yhtä hyvä tapa on tulla saamaan henkistä pääomaa ja hyvinvointia hyvässä seurassa. Vapaa sivistystyö on yhtä vapaata kuin ennenkin, mutta meidän tulee tarjota tapoja osoittaa harrastuksessa hankittu osaaminen opitun tunnistamiseen ja tunnustamiseen saakka.

Wellamo-opiston Taitaja -merkkien saajista suurin osa oli senioreita, joille merkin arvo oli julkinen osoitus osaamisesta. Se voi vaikuttaa voimakkaasti ja monella tavalla koko elämän alueella. Se rohkaisee ja kannustaa monipuoliseen itsensä kehittämiseen.

Merja Kittelä
Wellamo-opiston suunnittelijaopettaja
OAJ:n aikuiskoulutustyöryhmän jäsen

Continue reading Wellamo-opisto otti loikan opitun tunnistamisessa ja tunnustamisessa

Kuulin ensimmäisen kerran sanan osaamismerkki vuonna 2011 eräässä Pohjoismaisessa seminaarissa Norjassa. Tapani mukaan innostuin saman tien ajatuksesta ja vasta sen jälkeen aloin tosissani miettimään, miten tällainen tapa tunnustaa osaamista voisi sopia järjestökentälle. Järjestöillä on pitkä perinne erilaisten taito- ja hihamerkkien myöntäjinä, joten kovin kauaa sopivuutta ei tarvinnut pohtia. Ei muuta kuin tuumasta toimeen ja lopputuloksena Opintokeskus Sivis oli vuonna 2013 ensimmäinen suomalainen oppilaitos, joka myönsi osaamismerkin! Ensimmäiset osaamismerkkimme olivat koulutuksista myönnettäviä suoritusmerkkejä ja näin ollen perinteiselle todistukselle rinnakkaisia. Jo silloin ajatus oli, että osaamismerkkien arvo ei ole suinkaan tässä vaan pikemminkin nimensä mukaisesti osaamisen esille tuojina.

Tunnustetaan arkioppimista

Järjestökenttä tuottaa monenlaista laadukasta osaamista. Koulutukset sekä vapaaehtois- ja luottamustehtävät kerryttävät osaamista, ja varsinkin arkioppimisen kautta syntyvää osaamista on ollut haastavaa tunnustaa. Niinpä avuksi päätettiin valjastaa osaamismerkit ja lopputuloksena syntyi usean järjestön yhteistyössä kehittämä ja luoma osaamismerkkiperhe. Osaamismerkkiperhe julkaistiin vuonna 2015 ja merkit ovat tänä päivänä aktiivisessa käytössä useassa eri järjestössä. Kehitystyö oli iso askel nykyiseen suuntaan ja antoi luottamusta siihen, että osaaminen kannattaa laittaa aina keskiöön.

Mutta syy, miksi juuri nyt olen täynnä intoa, on Opintokeskus Siviksen uusi osaamismerkkiperhe! Uudistimme viime vuonna osaamismerkkikokonaisuuttamme ”osaaminen edellä” -ajatuksella. Uudistuksen lähtökohtana toimivat kolme osaamispolkuamme, jotka liittyvät digiosaamiseen, koulutusosaamiseen ja järjestöosaaminen. Lopputuloksena ovat maaliskuussa 2018 julkaistavat 28 osaamismerkkiä. Haettavissa on toteuttaja- ja kehittäjätasoisia osaamismerkkejä eri osaamisalueista ja kuka tahansa voi olla Siviksen tunnustama sosiaalisen median osaaja, koulutustoiminnan johtaja tai yhdistysviestijä. Vaihtoehtoja on monia ja merkkejä voi hakea useamman. Ja jos oikein innostuu, niin palkintona on myös kokonaisosaamismerkkejä. Osaamismerkeistä kertova verkkosivu julkaistaan maaliskuun aikana ja tällöin myös osaamismerkkien hakeminen voi alkaa!

Mitä osaamista meidän organisaatiomme tuottaa ja millaista osaamista me voimme tunnustaa?

Tässä oli kaksi tärkeää kysymystä, jotka toimivat lähtökohtana osaamismerkkiuudistukselle. Ihan näin helpolla uudistus ei kuitenkaan tapahtunut vaan se toi mukanaan myös entistä osaamislähtöisemmän suunnittelun koko Siviksen koulutustoimintaan. Siviksen osaamismerkit ovat kirjaimellisesti osaamisesta kertovia merkkejä. Merkin hakijan tulee osoittaa osaamisensa erillisellä hakemuksella ja osaaminen arvioidaan Siviksen asiantuntijatiimissä. Merkit siis sekä tunnustavat osaamista että antavat mahdollisuuden harjoitella oman osaamisen sanoittamista ja dokumentointia.

Minun ajatukseni on se, että myönnetty osaamismerkki on ”vain” lähtökohta. Se ei yksinään ratkaise epävirallisen ja arkioppimisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen liittyviä haasteita, mutta yhdessä esim. Open Badge Passportiin rakennetun miniportflion avulla, se on merkittävä tekijä prosessissa. Siviksen osaamismerkit on suunniteltu ja luotu niin, että ne antavat mahdollisimman hyvän lähtökohdan osaamisen sanoittamiselle ja dokumentoinnille. Mutta päävastuu tästä työtä on silti osaamismerkin saajalla. Keskiöön nouseekin se, miten osaamismerkin ympärille osataan rakentaa omaa osaamista tukeva ja avaava miniportfolio. Ja miten tämä kaikki voidaan esitellä ja näyttää muille. Kun tässä onnistutaan, ovat mahdollisuudet osaamisen tunnistamiselle ja tunnustamiselle auki kaikkiin suuntiin!

Kirjoittaja:

Lotta Pakanen, asiantuntija / Opintokeskus Sivis

Badge Finland -verkosto

Ovatko digitaaliset osaamismerkit jo tuttuja? Myönnetäänkö organisaatiossa Open Badge – osaamismerkkejä tai oletko vastaanottanut osaamismerkkejä omaan digitaaliseen portfolioosi? Osaamismerkkejä myönnetään Suomessa jo kohtuullisen paljon, mutta niitä ei kuitenkaan tunneta vielä riittävän hyvin, jotta niiden hyödyntämismahdollisuudet olisivat parhaat mahdolliset.

TIEKE puolueettomana ja riippumattomana toimijana on yhteistyössä Discendumin kanssa lähtenyt vetämään Badge Finland -verkostoa, jonka tavoitteena on levittää tietoisuutta Open Badges -konseptista Suomessa ja edistää konseptin käyttöönottoa erilaisissa organisaatioissa kuten järjestöissä, oppilaitoksissa ja yrityksissä. Tavoitteena on myös edistää organisaatioiden välistä yhteistyötä eri sektoreissa ja sektorirajojen yli sekä kasvattaa Open Badges -yhteisöä.

Badge Finland -verkoston jäseneksi voivat liittyä kaikki organisaatiot, jotka ovat kiinnostuneita digitaalisista osaamismerkeistä ja konseptin levittämisestä Suomessa.

Verkoston tavoitteet

Badge Finland -verkoston tavoitteena on levittää tietoisuutta Open Badges -konseptista Suomessa ja edistää konseptin käyttöönottoa erilaisissa organisaatioissa kuten järjestöissä, oppilaitoksissa ja yrityksissä. Tavoitteena on myös edistää organisaatioiden välistä yhteistyötä eri sektoreissa ja sektorirajojen yli sekä kasvattaa Open Badges -yhteisöä.

Lisäksi verkoston tavoitteena on tuoda esille konseptiin liittyvää suomalaista osaamista kansainvälisellä tasolla ja seurata kansainvälistä osaamismerkkitoimintaa.

Verkoston tavoitteena on myös luoda kriteeristöpohjia ja –suosituksia osaamisen todentamisen yhtenäistämiseksi sekä toteuttaa laatukriteerejä tai –merkkejä.

Verkosto myöntää myös omia osaamismerkkejä ja voi suositella hyväksi havaittuja merkkejä tai merkin myöntäjiä.

Badge Finland -verkoston jäsenenä pysyt ajantasalla

Badge Finland on Open Badge -toimijoiden yhteinen verkosto, jonka tavoitteena on levittää Open Badges -konseptiin liittyvää tietoa ja edistää organisaatioiden välistä yhteistyötä. Jäsenenä saat aina viimeisimmät tiedot siitä, mitä Open Badges -rintamalla tapahtuu niin kotimaassa kuin maailmallakin.

Tutustu verkoston toimintaan ja liity mukaan!

 

Badge Finland sosiaalisessa mediassa

 

Lisätiedot

Merja Sjöblom, merja.sjoblom[at]tieke.fi, +358 50 567 6893