Pilotointi avainasemassa osaamismerkistöjen kehittämisessä

Artikkelin kuvituskuva

Osuvat taidot -käsikirjassa avaamme pilottien merkitystä laajojen osaamismerkistöjen kehittämisessä. Mm. valtakunnallisen digitaitomerkistön lopullinen muoto rakentui pilottien avulla. Lisäksi analytiikan hyödyntäminen merkkien suorittamisessa ja seurannassa oli kehitystyön aikana merkittävässä roolissa.

Pilottien avulla testattiin osaamismerkistöä käytännössä

Ammatillisen koulutuksen oppilaitokset OSAO, Kiipulan ammattiopisto, Omnia, Sedu, Luksia ja Salpaus pilotoivat digitaitomerkistöä osana Toiminta digitaalisessa ympäristössä (TDY) tutkinnon osa-aluetta. Valmis digitaitojen osaamismerkistö kattaa kyseisen osa-alueen pakolliset osaamistavoitteet (2 osp) ja osaamisen arvioinnin. TDY-osa-alueen sisältöjen kanssa teimme tiivistä yhteistyötä myös Opetushallituksen kanssa.

Lisäksi merkistöä pilotoitiin laajasti Digi- ja väestötietoviraston digitukitoimijoiden keskuudessa sekä vapaan sivistystyön oppilaitoksissa (Opintokeskus Sivis, Ahjolan kansalaisopisto) erilaisilla kohderyhmillä.

Hankeaikana toteutettiin kolme kierrosta pilotteja. Pilotit olivat kehittämistyötä, jossa käytännön testaamisten kautta todennettiin pilotoidun kohteen toimivat osat ja löydettiin edelleen kehitettävät asiat.

Oppimisympäristön merkitys osaamismerkein ohjautuvassa oppimisessa

Verkko-oppimisympäristöllä on keskeinen rooli niin osaamismerkein ohjautuvan oppimisen kehittämisessä ja käyttöönotossa kuin osaamismerkkien kehitystyössäkin. Hankeaikana hyödynnettiinkin useita eri verkko-oppimisympäristöjä, joiden teknisiä ominaisuuksia ja käyttömahdollisuuksia avataan käsikirjassa. Koeteltuja ympäristöjä olivat Google Classroom, Microsoft Teams, Padlet ja ThingLink sekä Moodle.

Käsikirjassa avaamme eri ympäristöjen käyttöä ja hyödynnettävyyttä niin opettajan kuin merkkien suorittajankin näkökulmasta. Lisäksi tarkastelemme ympäristöjä mm. ohjauksen sekä merkkihakemusten jakamisen, arvioinnin ja seurannan näkökulmasta – näistä erityisesti seurannan keinot ovat toistaiseksi lähes kaikissa oppimisympäristöissä haasteellisia.

Analytiikan hyödyt osaamismerkkien ja oppimateriaalien käytössä ja kehittämisessä

Oppimisympäristöissä on huomattavia eroja analytiikan näkökulmasta. Jossain ympäristöissä analytiikkaan on jo panostettu, joissain se perustuu yleiseen klikkauksen tilastointiin ja kaikissa analytiikkaa ei ole vielä lainkaan. Seurantaa palvelisi, kun tehtävät olisi mahdollista ajoittaa ja edistymisen seuranta analytiikan avulla olisi helppoa, tai ylipäätään mahdollista.

Käsikirjassa käsitellään erityisesti Moodle-oppimisympäristön datan keräämiseen ja analytiikan hyödyntämiseen liittyviä mahdollisuuksia, sillä hankkeessa käytetyistä oppimisympäristöistä se tallentaa toistaiseksi eniten tietoa.

Osaamismerkkien suorittamiseen opastavia opetusvideoita on ladattu Youtubeen, joka tarjoaa erinomaisia mahdollisuuksia analysointiin. Videoanalytiikka sisältää mm. katseluaika- ja sitouttamisraportit, joista saatavien lisätietojen avulla opetusvideoiden kehittäminen helpottuu ja saadaan tietoa markkinoinnin saavutettavuudesta.

Käsikirjassa avataan myös tietojärjestelmien käyttöönotossa tärkeää tietosuojan ja henkilötietojen käsittelyn näkökulmaa.

Käsikirjasta tukea uusien osaamismerkistöjen rakentamiseen

Huolellisesti toteutettu osaamismerkistö on kevyt ylläpidettävä. Osuvat taidot -käsikirja on erinomainen aloituspiste, kun on aika hypätä osaamismerkkien maailmaan.

Kirjoittaja

Merja Sjöblom
digiosaamisen vauhdittaja
TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry

Vauhdikas osaamismerkkisyksy alkamassa!

Näytön äärellä

Ovatko osaamismerkit jo tuttuja? Onko suunnitelmissa uuden osaamismerkistön rakentaminen tai olemassa olevan hyödyntäminen? Tarjolla on nyt runsaasti oppaita, koulutusta ja webinaareja osaamismerkkityön tueksi.

Miksi osaamismerkit?

Osaamismerkit tuovat näkyväksi monenlaista osaamista, jonka mittaaminen ja kuvailu on ollut haastavaa. Osaamista voi kertyä monella tapaa ja esimerkiksi harrastuksista kertyneitä taitoja on ollut vaikea osoittaa luotettavasti. Osaamistavoitteiden ja -kriteereiden osaamisperusteinen kuvaus tekee osaamismerkeistä loistavan tavan osoittaa osaamista. 

Osaamismerkit tukevat sujuvaa siirtymistä opinnoista työelämään ja myös myöhempiä liikkeitä vaikka alalta toiselle. Samalla helpottuu osaamista arvioivan henkilön tehtävä: Kunkin osaamismerkin kriteerit on tarkasti kuvattu, joten on helppoa tarkistaa, mitä osaamista merkki vastaa. 

Moni organisaatio käyttää jo osaamismerkkejä varmistaakseen henkilöstönsä toimintavalmiuksia. Esimerkiksi riittävä osaamistaso tietoturva-asioissa on nykyaikana välttämätön, ja lisäkoulutustarpeet on hyödyllistä tunnistaa hyvissä ajoin. 

Oppaita osaamismerkkityön tueksi

Osuvat taidot -hankkeessa (vv. 2019-2022) tuotettiin digitaitojen osaamismerkistön lisäksi erinomaisia oppaita, joita voi hyödyntää osaamismerkkien suunnittelu- ja toteuteustyössä.

Osuvat taidot -käsikirja: opas valtakunnallisen osaamismerkkijärjestelmän kehittämiseen

Oppaassa kerrotaan mitä osaamismerkit ovat, miten ne vaikuttavat oppimiseen ja mitä merkkien suunnittelussa ja käyttöönotossa kannattaa huomioida. Oppaan esimerkkinä toimii valtakunnallisen digitaitojen osaamismerkistön kehitystyö ja yhdentoista kumppaniorganisaation yhteinen matka Osuvat taidot –hankkeessa.

Valtakunnallisen Osuvat taidot -osaamismerkistön kehitystyön keskiössä olivat koulutuksessa ja työelämässä tarvittavat perusdigitaidot, joita jokainen tarvitsee yhteiskunnan eri toimintoihin osallistumiseen. Oppaan mallit ovat sovellettavissa muiden aihealueiden osaamismerkistöjen toteuttamiseen.

Osaamismerkistön hallintamalli

Hallintamalli on suunnattu osaamismerkistön jo käyttöön ottaneelle tai sitä harkitsevalle organisaatiolle.

Tiiviiseen tietopakettiin on koottu merkistön kuvaus, merkkien suorittamisen polku ja ohjeita oman organisaation myöntämien merkkien hallinnointiin Open Badge Factory -palvelussa.

Opas ohjeistaa myös, kuinka merkin suorittaja rekisteröityy Open Badge Passport -palveluun, kuinka merkkejä vastaanotetaan ja kuinka vastaanotettuja merkkejä hyödynnetään.

Badge Finland -webinaarit

Badge Finland -verkoston tavoitteena on lisätä tietoisuutta osaamismerkkien monipuolisista käyttömahdollisuuksista ja hyödyistä sekä edistää osaamismerkkien käyttöönottoa Suomessa. Verkosto myös edistää organisaatioiden välistä yhteistyötä yli sektorirajojen.

Verkosto tarjoaa mm. maksuttomia webinaareja, joissa kerrotaan erilaisista tavoista hyödyntää osaamismerkkejä. Syksyn 2022 webinaarisarja on valmisteilla ja ensimmäisiin webinaareihin voi jo ilmoittautua.

Digitaitojen osaamismerkistö

Digitaitojen osaamismerkit otettiin alkuvuodesta käyttöön ja ne ovatkin päässeet hyvin vauhtiin! Merkkejä on tähän mennessä myönnetty jo yli 10 000 kappaletta ja vauhti kiihtyy. Yli kolmenkymmenen digitaitomerkkejä myöntävän organisaation joukko laajenee syksyn mittaan ja digitaitojen osaamismerkkejä myönnetäänkin hyvin erilaisille kohderyhmille työelämässä, opinnoissa ja muissa yhteyksissä.  

Ammatillisille oppilaitoksille digitaitomerkistö tarjoaa valmiin ratkaisun TDY-kurssin pakollisten osioiden osaamisen todentamiseen. Digitaitojen osaamismerkistö kattaa kyseisen osa-alueen pakolliset osaamistavoitteet (2 osp) ja osaamisen arvioinnin. 

Kirjoittaja

Merja Sjöblom, digiosaamisen vauhdittaja, TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry

Osaamismerkkien käytön yleistyminen näkyy myös digitaitojen tunnistamisessa

Kuvituskuva

Digitaalisten osaamismerkkien käyttö osaamisen tunnistamisessa ja tunnustamisessa yleistyy kovaa vauhtia. Tämä näkyy myös tuoreen Digitaitojen osaamismerkistön käytössä: osaamismerkkejä on myönnetty jo yli 10 000.

Digitaitojen osaamismerkistö – valtakunnallinen malli digitaitojen tunnistamiseen ja tunnustamiseen

Osaamismerkistö koostuu viisiportaisesta digiosaamisen todentamisen mallista. Osaamismerkit on tarkoitettu oppilaitosten opiskelijoiden ja opetushenkilöstön, työelämän, vapaan sivistystyön henkilöstön ja asiakkaiden sekä kenen tahansa kansalaisen suoritettaviksi.

Digitaitojen osaamismerkistö koostuu kymmenestä osaamismerkistä ja viidestä koontimerkistä. Koontimerkin saa aina, kun kyseisen osaamistason kaikki osaamismerkit ja edellisen tason koontimerkki on suoritettu hyväksytysti. Osaamismerkkejä voi suorittaa osana koulutusta, mutta yhtä lailla merkin voi saada täyttämällä osaamismerkkihakemuksen, jolla osoitetaan osaaminen. Merkit voi suorittaa haluamassaan järjestyksessä, mutta luontevaa on edetä portaittain. Kaikissa merkeissä osaaminen osoitetaan merkkihakemuksen avulla.

Digitaitojen osaamismerksitö

Osaamismerkistö kattaa myös ammatillisten perustutkintojen Toiminta digitaalisessa ympäristössä (TDY) osa-alueen pakolliset osaamistavoitteet (2 osp) ja osaamisen arvioinnin. Yllä olevassa kuvassa arvosanat T1 – K5 vastaavat kyseisen osa-alueen arvosanoja.

Tutustu osaamismerkistöön

Digitaitojen osaamismerkkejä on myönnetty jo 10.000

Merkistö kehitettiin Osuvat taidot –hankkeessa vuosina 2019 – 2021. Jo hankkeen aikana digitaitoihin liittyviä perusmerkkejä myönnettiin yli 4300 kpl ja koontimerkkejä yli 1000 kpl. Digitaitojen osaamismerkit siirtyivät tuotantokäyttöön vuoden 2022 alussa, ja merkkien suoritusmäärät ovat kasvaneet koko ajan. Myös merkkejä myöntävien organisaatioiden määrä kasvaa koko ajan.

Toukokuuhun mennessä perusmerkkejä on myönnetty noin 4000 ja metamerkkejä 700 kappaletta. Pääpaino myönnetyissä merkeissä on tässä vaiheessa Perusosaaja-tason merkeissä, sillä kaikkien kymmenen merkin suorittaminen vie aikaa – niiden suorittaminen vaatii pääsääntöisesti uusien asioiden opiskelua ennen merkkihakemukseen paneutumista.

Kevään 2022 aikana myönnetyt digitaitojen perusmerkit
Kevään 2022 aikana myönnetyt digitaitojen koontimerkit

Kouluttajakoulutus antaa oikeudet arvioida digitaitojen osaamismerkkihakemuksia

Digitaitojen osaamismerkistön tueksi tarjoamme maksutonta kouluttajakoulutusta, joka tukee opettajien ja kouluttajien toimintaa digitaitojen osaamismerkkien parissa. Kouluttajakoulutuksen suorittaa jokainen henkilö, joka merkkejä myöntävässä organisaatiossa arvioi saapuvia digitaito-osaamismerkkihakemuksia.

Myös kouluttajakoulutuksen osaaminen todennetaan osaamismerkkihakemusten avulla. Koulutuksessa on kolme osioita, joista jokaisella on oma merkkihakemus. Kun kaikki kolme merkkiä on suoritettu hyväksytysti, saa henkilö Kouluttaja-koontimerkin.

Tähän mennessä jo 148 henkilöä on saanut Kouluttajan koontimerkin. Kouluttajakoulutusta tarjoaa TIEKEn lisäksi Opintokeskus Sivis

Kouluttajakoulutuksen osaamismerkit ja Kouluttajan koontimerkki

Osaamista kertyy usein huomaamattakin

Osaamista kertyy opintojen lisäksi työssä, arjessa ja vapaa-ajalla. Kaikki hankittu osaaminen on arvokasta ja hyödynnettävissä niin opinnoissa, harrastuksissa kuin työelämässäkin. Osaaminen ansaitsee tulla tunnistetuksi ja tunnustetuksi. Osaamismerkit ovat kustannustehokas, helppo ja selkeä tapa tunnistaa ja tunnustaa osaamista osaamisen hankintatavasta riippumatta.

Osaamismerkkien osaamiskuvauksissa ja -kriteereissä kuvataan tarkasti ja selkeästi, millaista osaamista merkin suorittaminen edellyttää. Kuvauksen ja kriteeristön pohjalta suunnitellaan sopiva tapa osoittaa osaaminen: Hyväksytysti suoritettu koulutus, osaamismerkkihakemus tai muu tapa. Kun käytössä on monipuoliset osaamisen osoittamistavat, voidaan helposti todentaa myös aiemmin hankittu osaaminen. Parasta osaamismerkeissä on selkeiden osaamiskuvausten lisäksi niiden hyödynnettävyys! Omat osaamismerkit kerätään omaan osaamisportfolioon, maksuttomaan Open Badge Passportiin. Portfoliosta osaamismerkkejä on helppo jakaa haluamiinsa kanaviin: linkkeinä tai upotuksina, jakoina sosiaalisen median palveluihin – kuten LinkedIniin, verkkosivuina, jne. Loppukäyttäjä, esim. työnantaja tai rekrytoiva esimies, näkee konkreettisesti, mitä osaamista merkin haltijalla jo on.

Osaamismerkki kertoo konkreettisesti osaamisesta

Kuuntele yleisesittely digitaalisista osaamismerkeistä

Kirjoittaja

Merja Sjöblom, digiosaamisen vauhdittaja, TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry

Digitaitojen osaamismerkkijärjestelmän kehittäjät edenneet ensimmäisiin pilotteihin

Osuvat taidot -hankkeessa luodaan valtakunnallista osaamismerkkijärjestelmää työelämässä ja opiskeluissa tarvittaville digitaidoille. Syyskaudella hankkeessa on työstetty digiosaamisen alueiden määrittelyä, kuvattu osaamistavoitteita ja tuotettu pilotteihin oppimateriaalia.

Liikkeelle on lähdetty viidestä taitotasosta koostuvan osaamismerkistön ensimmäisestä eli T1-tasosta. Tähän perusosaajan tasoon sisältyvät osaamisalueet ovat Laitteiden käyttö ja hallinta, Turvallinen toiminta, Tiedonhaku ja -arviointi sekä Viestintä ja asiointi.

Ensimmäinen pilotti “Laitteiden käyttö ja hallinta” Valma-opiskelijoiden kanssa

Syksyn uurastuksen jälkeen koitti odotettu hetki. Joulukuussa Valma-opiskelijat eli ammatilliseen koulutukseen valmentavaan koulutukseen osallistuvat pääsivät testaamaan Laitteiden käyttö ja hallinta –osiota viidessä oppilaitoksessa. 

Tavoitteena oli testata T1 -tason opiskelijoiden työohjeita, opetusmateriaaleja sekä niiden selkeyttä ja ymmärrettävyyttä. Lisäksi halusimme testata näytön suorittamista ja osaamismerkin myöntämistä. 

Opiskelijat vastasivat käyttökokemuksistaan heille laadittuun kyselyyn ja opettajat omaan kyselyynsä. Lisäksi opettajat havainnoivat opiskelijoiden työskentelyä, sen sujuvuutta ja tehtävien toimivuutta. Palautteen avulla saatiin tietoa kehitettävistä asioista. 

Pilotti toteutettiin suomen kielellä, mutta osallistuneista suurin osa oli maahanmuuttajia. Opiskelijat olivat opettajien mukaan pääosin hyvin motivoituneita, kiinnostuneita ja innostuneita. He olivat digitaidoiltaan eri tasoisia melko osaavista enemmän ohjausta tarvitseviin opiskelijoihin. 

Opiskelijat näyttivät osaamisensa näyttötehtävillä tai tekemällä osaamismerkkihakemuksen. Osaamisen osoittaminenkin muodostui oppimistapahtumaksi ja mukava kommentti opiskelijalta olikin, että osaamismerkkihakemuksen tekemisessä oppi. 

Leikkisisiä tehtäviä oli tosi mukava tehdä. Tiedän minkä kokoinen on video, valokuva ja sovellus. 

Pilottiin osallistunut opiskelija

Aluksi opiskelijat saivat harjoitella Moodlessa olevalla opetusmateriaalilla opettajan ohjauksessa. Osallistujat pitivät opetusmateriaalista, joka oli heidän mukaansa hyvää, kattavaa sekä tarpeellista. 

Opetusmateriaaleina oli lyhyitä pelejä, testejä ja opetusvideoita, jotka oli tehty selkeiksi, tekstitetyiksi ja tempoltaan sopiviksi erilaiset oppijat huomioiden. Oppimateriaalit oli onnistuttu tekemään pelillisiksi ja jopa koukuttaviksi. Opiskelijoiden mielestä tehtävät olivat mukavia, koska ne olivat helppoja sekä niistä sai oppia uusia asioita. Tehtäviä kuvattiin myös mielenkiintoisiksi ja opettaviksi, niissä harjoiteltiin hyviä perusasioita ja niissä riitti sopivasti haastetta oppijoille. 

Monipuolisen materiaalin ansiosta oppimista tapahtui paljon ja uusiksi opeiksi mainittiin esimerkiksi tekstinkäsittelyohjelman oppimisesta eri laitteiden toimintaan. Tehtäviä oli mukava pohtia yhdessä, tehdä myös pareittain tai auttaa kaveria. Ja olihan tukena vielä opettajakin, jolta sai apua.

Minusta suomen kieli oli vaikea ymmärtää.

Pilottiin osallistunut opiskelija

Pilottiin osallistuneet olivat sekä suomenkielisiä että muun kielisiä. Varmasti tietokoneeseen liittyvä sanasto ei ole ensimmäinen, jota Suomeen muuttanut oppii. Kaikille opiskelijoille on tärkeää, että kieli on selkeää ja ymmärrettävää. Tässä pilotissa huomasimme saman eli suomen kielen selkeyteen pitää kiinnittää erityistä huomiota, sillä sanojen ja termien ymmärtäminen voi tuottaa hankaluutta oppimisalustan käytössä, opetusmateriaaleissa, näyttötehtävissä sekä osaamismerkkitehtävissä. 

Harmittavaa olisi, jos kieli olisi este oppimiselle. Auttaisiko oppimista, jos apuna olisi ei-suomenkielisille tietotekniikan selkeä perussanasto? Toisaalta taas pilotoitua kokonaisuutta pidettiin kattavana ja vaikeustasoltaan hyvänä myös maahanmuuttajille. 

Opettajat opettivat meitä hyvin ja oli hyvä päivä.

Pilottiin osallistunut opiskelija

Oppiminen sujui yhteisöllisissä merkeissä. Opettajat ohjasivat oppilaiden työskentelyä ja kokivat hyväksi, että T1-tasolla opiskelijaa saa ohjata näytössä ja osaamismerkkihakemuksen teossa. 

Opiskelijat ja opettajat antoivat paljon myönteistä palautetta mm. siitä, että opetusmateriaali oli monipuolista ja pelillistä. Tehtäviä oli mukava tehdä ja samalla oppi paljon asioita. Tästä on hyvä jatkaa uusien tasojen ja osaamismerkkien maailmaan.


Artikkelin ovat kirjoittaneet Tanja Päällysaho ja Marja-Terttu Viitala. Se on alunperin julkaistu TIEKEn verkkosivuilla.


Digitaidoille oma osaamismerkkijärjestelmä – Osuvat taidot käynnistyi

Osuvat taidot -hanke

Elokuussa käynnistyneessä Osuvat taidot -hankkeessa rakentuu valtakunnallinen osaamismerkkijärjestelmä työelämässä ja opiskeluissa tarvittaville digitaidoille.

Hankkeen toimijat kokoontuivat syyskuussa Hämeenlinnassa hahmottelemaan digitaitojen keskeisiä osaamisperusteita, osaamismerkkien kriteeristöjä sekä hankkeen tulevia pilotti- ja kouluttajakoulutuksia. Päivien aikana syntyi karkea aikataulu ja jäsentely eri toimenpiteistä, merkkien valmistumisesta, materiaaleista ja pilotoinneista. Samalla muodostui ensimmäinen hahmotelma hankkeen visuaalisesta ilmeestä.

Työskentely tapahtuu kuudessa työpaketissa

Hanketoimijat Hämeenlinnassa syyskuussa.

Hankehallinto huolehtii hankkeen etenemisestä aikataulussa ja muista hankehallintoon liittyvistä asioista.

Toiminta digitaalisissa ympäristöissä (TDY) -kurssi ja oppimisanalytiikka -työpaketin tavoitteena on kerätä ja koota olemassa olevat avoimet digitaitojen opetusmateriaalit uusien osaamisperusteisten kriteeristöjen mukaisesti. Nämä materiaalit kootaan hankkeessa luotavien osaamismerkkien mukaisten tasojen alle. Materiaalit kootaan Sedun Moodle –alustalle, josta ne jaetaan pilotointia varten muiden toimijoiden käyttämille verkko-oppimisympäristöille. Pilotoinneissa hyödynnetään oppimisympäristön mahdollistamaa oppimisanalytiikkaa, jolla saadaan tietoa osaamismerkkien toiminnasta sekä tietoa kurssin kehittämiseen. Analytiikan tuloksena syntynyt data käsitellään ja hyödynnetään hankkeessa tehtävässä tutkimuksessa.

Osaamismerkit ja kriteerit – työpaketissa tuotetaan osaamismerkkikonstellaation kokonaisuus ja rakenne sekä merkkien arviointikriteerit. Kehitystyössä varmistetaan osaamismerkistön käytettävyys ammatillisessa koulutuksessa ja vapaassa sivistystyössä huomioimalla kansainväliset ja kansalliset digiosaamisen viitekehykset (ePerusteet, DigComp, PIAAC, DiKATA-hankkeen digitaitotasot). Osaamismerkistöä jatkokehitetään käytännön piloteista syntyneiden kokemusten pohjalta.

Kouluttajakoulutukset ja ohjaajien merkit -työpaketissa tuotetaan opettajille webinaarisarja osaamismerkeistä. Webinaarit käynnistyvät tammikuun 2020 lopussa ja niiden aikana pohditaan mm. osaamismerkkien myöntämistä ja niihin kirjatun osaamisen arvioimista. Opettajat pääsevät tutustumaan osaamismerkein ohjautuvan oppimisen ajatukseen heille myönnettävien osaamismerkkien kautta.

Osaamismerkkien pilottikoulutukset -työpaketissa testataan hankkeessa kehitettävää viisitasoista osaamisjärjestelmää ja sen toimivuutta erilaisilla oppijoilla. Ensimmäisenä testataan alimman tason osaamismerkkejä ja niiden toimivuutta Valma-koulutuksessa olevilla opiskelijoilla. Tämän jälkeen (kevät 2020) testataan ylemmän tason osaamismerkkien toimintaa opetusmateriaalien, osaamisen tasojen ja teknisen toimivuuden ja oppimisanalytiikan kannalta. Syksystä 2020 alkaen merkkijärjestelmää pilotoidaan heterogeenisillä ryhmillä oppimisanalytiikan avulla. Näissä pyritään löytämään tärkeimmät kehityskohteet keväälle 2021.

Viestinnän työpaketin tavoitteena on varmistaa hankkeen sisäisen ja ulkoisen viestinnän mutkaton sujuminen. Hankkeen alkuvaiheessa työ painottuu graafisen ilmeen suunnitteluun sekä viestintäkanavien valintaan ja käyttöönottoon. Pian hankkeen etenemistä voikin seurata useammassa sosiaalisen median kanavassa.

Hankeverkosto

Hanketta koordinoi Oulun ammattikorkeakoulu ja hankeverkostossa ovat mukana Hämeen ammattikorkeakoulu, TIEKE, Suomen eOppimiskeskus, Omnia, Kiipulan ammattiopisto, Koulutuskeskus Salpaus, Luksia, Oulun seudun ammattiopisto, Sedu ja Opintokeskus Sivis.

Hanketta rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto ja hanke toteutetaan ajalla 1.8.2019 – 31.12.2021.

Kirjoitus on alunperin julkaistu TIEKEn verkkosivuilla.

Osuvat taidot: osaamismerkkijärjestelmä varmistamaan digitaitoja

Osuvat taidot -hanke on saanut myönteisen rahoituspäätöksen. Hankkeessa kehitetään valtakunnallisesti hyödynnettävä open badge-osaamismerkkijärjestelmä, joka mahdollistaa aikuisten tiedon käsittelyn ja hallinnan perustaitojen ja tietotekniikkaa soveltavien ongelmaratkaisutaitojen (PIAAC) varmistamisen. Osaamista tunnistetaan ja tunnustetaan formaalin koulujärjestelmän ulkopuolella, eri kouluasteilla ja siirryttäessä koulutusmuodosta toiseen. Lisäksi hankkeessa tuotetaan osaamisperusteet tietotekniikkaa soveltavien ongelmaratkaisutaitojen varmistamiseen muussa kuin tutkintotavoitteisessa koulutuksessa.

Hankkeen yhteenlaskettu kokonaisbudjetti on liki 1,2 miljoonaa euroa. Hanke on käynnistynyt 1. elokuuta 2019 ja se jatkuu 31.12.2021 saakka. Kohderyhmänä ovat opetus- ja ohjaushenkilöstö sekä 16-65 vuotiaat ammatillisen koulutuksen, ammatillisen aikuiskoulutuksen ja vapaan sivistystyön opiskelijat.

Hankkeen koordinaattorina on Oulun ammattikorkeakoulu Oy (Ammatillinen opettajakorkeakoulu).

Osatoteuttajat: Hämeen ammattikorkeakoulu Oy, TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry, Suomen eOppimiskeskus ry, Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia, Kiipulasäätiö, Koulutuskeskus Salpaus-kuntayhtymä, Luksia, Länsi-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä, Oulun seudun koulutuskuntayhtymä, Seinäjoen koulutuskuntayhtymä Sedu, Opintotoiminnan Keskusliitto.

Rahoittaja: Euroopan sosiaalirahasto, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus.

Lisätietoja hankkeesta:
Projektipäällikkö Erkki Nuottila, erkki.nuottila[at]oamk.fi, 040 141 5228
BadgeFinland-verkoston koordinaattori, TIEKEn hankepäällikkö Merja Sjöblom, merja.sjoblom@tieke.fi, 050 567 6893