Menestystarinana kestävän matkailun osaamismerkit

Kestävä matkailu

Oulun ammattikorkeakoulu (Oamk) koordinoi Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus Jotpan hanketta, jossa luodaan digitaalinen osaamismerkistö tunnistamaan ja tunnustamaan matkailualalla työskentelevien henkilöiden osaamista. Oamkin erityisenä tehtävänä hankkeessa on toimia osaamismerkkiasiantuntijana ja edelleen vahvistaa Oamkin roolia valtakunnallisten osaamismerkistöjen tunnustettuna kehittäjänä. Tässä artikkelissa kuvataan hankkeen menestystarina osaamismerkistön kehittämisen hyvien käytäntöjen kautta.

Oamkilla on pitkä ja aktiivinen historia osaamismerkkien kehittämisen ja hyödyntämisen parissa. Oamk on mukana kehittämässä valtakunnallisia osaamismerkistöjä ja hyödyntää osaamismerkkejä osana oman henkilöstönsä ja opiskelijoidensa osaamisen tunnistamista ja tunnustamista. Osaamismerkkien pedagoginen muotoilu osaamisperusteisesti, osaamismerkistöjen kytkentä viitekehyksiin, tutkintoihin ja työelämään sekä osaamismerkkien pinottavuus ja skaalautuvuus ovat Oamkin erityisosaamista.

Oamk on myös kehittänyt osaamismerkkeihin pohjautuvia yritysyhteistyön malleja, joiden avulla voidaan tukea korkeakouluopiskelijoiden työllistymistä. Näistä lähtökohdista syntyi myös kestävän matkailun osaamismerkistö, jota ovat olleet Oamkin lisäksi kehittämässä Lapin ja Turun ammattikorkeakoulut, Lapin ja Turun yliopistot sekä Rovaniemen koulutuskuntayhtymä REDU.

Kestävän matkailun osaamismerkistö tunnistaa ja tunnustaa matkailualalla työskentelevien henkilöiden osaamista ja tarjoaa mahdollisuuden sen osoittamiseen autenttisissa tilanteissa ja konkreettisin oppimistehtävin. Merkistö skaalautuu sekä työelämän ja yritysten tarpeisiin että kahteen eritasoiseen tutkintoon (EQF4 ja EQF6). Merkistö tuo laajojen ja usein kalliiden yrityksille suunnattujen sertifikaattien rinnalle joustavan ja kustannustehokkaan tavan kehittää yksittäisten henkilöiden osaamista kestävän matkailun teemoissa. Näin merkistö tukee Jotpan tavoitteiden mukaisesti jatkuvaa oppimista, kehittää työtehtävissä vaadittavaa osaamista ja auttaa osaltaan yrityksiä säilyttämään kilpailukykynsä matkailualalla. Osaamismerkistö koostuu yhteensä yhdestätoista merkistä ja kahdesta koontimerkistä. Perusteet-merkin avulla varmistetaan, että kestävän matkailun perusasiat, kuten viitekehykset, sertifikaatit ja ekologisen kestävyyden teema, ovat kaikilla hallussa. Tämän jälkeen osaamistaan voi kehittää ja osoittaa osaajapolulla (EQF4) ja/tai asiantuntijapolulla (EQF6). Molemmat polut pitävät sisällään osaamismerkkejä palveluiden tuotteistamisesta, vastuullisuusviestinnästä, esteettömyydestä ja monimuotoisuudesta sekä paikalliskulttuurista ja perinteistä. Asiantuntijapolulta löytyy lisäksi merkki yhteiskunnallisten vaikutusten arvioinnista sekä kumppanuuksista ja sidosryhmistä.

Kestävän matkailun osaamismerkistö
Kestävän matkailun osaamismerkistö

Menestystarina koostuu hyvistä käytänteistä

Kestävän matkailun osaamismerkistön suunnittelussa ja luomisessa on hyödynnetty erilaisia työelämälähtöisiä ja osaamisperusteisia toimintamalleja, joista on muodostunut hankkeen aikana osaamismerkkien hyviä käytänteitä. Näitä ovat muun muassa:

  • Merkistön osaamiskriteeristö on kytketty työelämäselvitysten ja yrityshaastatteluiden kautta saatuun ajantasaiseen osaamistietoon eli siihen, millaista kestävän matkailun osaamista alalla tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa. Työelämäselvitysten avulla merkistön sisältöä on voitu tarkastella myös alueellisesti ottaen huomioon esimerkiksi Lapin ja Saaristomeren matkailun erityispiirteet.
  • Merkistö pohjautuu EU-tasoisiin viitekehyksiin (Agenda 2030) ja skaalautuu tutkintojen perusteisiin. Näiden yhdistelmä tukee siirtymiä opinnoista työelämään ja auttaa kytkemään osaamisen laajempiin viitekehyksiin.
  • Merkistö on käyttäjälähtöinen ja hankkeessa on selvitetty merkistön kohderyhmiä sekä tehty heidän osaltaan tarvekartoitusta. Yksi tarvekartoituksen tuloksista on se, että merkistö on monikielinen ja osaamista voi osoittaa suomeksi, ruotsiksi, englanniksi ja pohjoissaameksi. Näin merkistö tunnistaa matkailualalla työskentelevien henkilöiden erilaiset kielitaustat.
  • Merkistö sisältää yksittäisiä merkkejä kahdella eri osaamistasolla. Merkin hakija voi itse päättää kummalla tasolla haluaa osaamistaan osoittaa ja merkeistä voi koota kokonaisuuden myös eri tasojen merkkejä yhdistämällä. Näin merkistön merkeistä voi koota erilaisia kokonaisuuksia oman tarpeen ja tavoitteen mukaan.
  • Merkistön yhteyteen on rakennettu opintopisteytetty non-stop-verkkokurssi. Osaamismerkkejä on mahdollista suorittaa ilman verkkokurssia, jolloin merkkihakemuksessa osoitetaan aiemmin hankittu osaaminen. Jos oma osaaminen kaipaa päivittämistä, voi osallistua verkkokurssille, jonne merkistö on integroitu mukaan. Näin osaamismerkit kertyvät samalla kun verkkokurssin osaamistavoitteet täyttyvät.
  • Merkkihakemukset on rakennettu mikro-oppimistehtävien pohjalle. Näin yksittäistä merkkiä voi suorittaa osa kerrallaan ja merkkien hakeminen onnistuu myös kiireisen työn ohessa. Mikro-oppimistehtävät on kytketty autenttisiin työtehtäviin ja tukevat näin myös oman työn, työyhteisön ja koko yrityksen kehittämistä.

Valtakunnallinen malli osaamisen kehittämiseen

Kestävän matkailun osaamismerkistön tavoitteena on olla jatkossa valtakunnallinen malli ja työväline niin matkailualan yrityksille kuin matkailualan opintoja tarjoaville oppilaitoksille ja korkeakouluille. Tätä varten merkistön yhteyteen tullaan luomaan hallintamalli, jossa kuvataan, kuka merkistöä hallinnoi ja miten merkistön saa käyttöönsä. Merkistön yhteydessä ovat myös ohjeet ja kriteeristö osaamisen arvioijalle laadunvarmistuksen takaamiseksi. Kantavana ajatuksena on, että merkistö on tunnustettu todiste saavutetusta osaamisesta ja osaamisen hankintatavalla ei ole merkitystä. Osaajapolulta on helppo siirtyä asiantuntijapolulle ja polkujen merkkejä voi suorittaa myös yhdistellen.

Jotpan rahoittamien hankkeiden tärkeänä tavoitteena on pitovoiman edistäminen sekä osaavan työvoiman saatavuuden varmistaminen eri aloilla. Tätä tavoitetta edistääkseen kehitetty osaamismerkistö vahvistaa henkilöiden työmarkkinakilpailukykyä ja tarjoaa digitaalisen ja standardoidun tavan osaamisen kehittämiseen. Ammattikorkeakouluilla on johtava rooli laajojen työelämälähtöisten osaamismerkistöjen kehittämisessä. Kestävän matkailun osaamismerkistö kannustaa korkeakouluja ottamaan aktiivisen roolin niin valtakunnallisten ja alueellisten kuin alakohtaisten osaamismerkistöjen luomisessa.

Seuraava tärkeä askel on kehitetyn osaamismerkistön vakiinnuttaminen osaksi matkailualan täydennyskoulutusta ja yritysten henkilöstön kehittämistä. Tätä ajatellen merkistön tunnettuutta matkailun toimijoiden parissa edistetään aktiivisesti. Hanke on käynnissä vielä vuoden 2024 loppuun asti ja keväällä 2024 käynnistyvät verkkokurssien pilotit, joiden kautta osaamismerkit lanseerataan käyttöön.

Kirjoittaja

Lotta Pakanen
lehtori
Ammatillinen opettajankoulutus
Oulun ammattikorkeakoulu


Artikkeli on alun perin julkaistu Oamk Jounalissa

Tunnistetaan ja näytetään osaaminen osaamismerkein

Kuvituskuva

Digitaitojen osaamismerkistö tarjoaa valmiin, valtakunnallisen mallin keskeisten digitaitojen tunnistamiseen ja tunnustamiseen. Digitaitojen osaamismerkistö sisältää kymmenen osaamisaluetta viidellä tasolla. Merkin suorittaja valitsee itse, mille tasolle hän haluaa päästä – monelle sopii Perusosaaja-taso, mutta toiset kipuavat ylimmälle, Ongelmanratkaisija-tasolle saakka.

Kunkin osaamisalueen osaaminen näytetään osaamismerkkihakemuksella ja taitonsa hyväksytysti osoittanut henkilö kerää merkit henkilökohtaiseen osaamismerkkipassiinsa (Open Badge Passport), josta hän voi jakaa niitä eteenpäin vaikkapa LinkedIniin tai linkkinä esim. CV:hen.

Digitaalisen osaamismerkin avulla loppukäyttäjä, kuten työnantaja, näkee yhdellä silmäyksellä, mitä konkreettista osaamista henkilöllä on. Hän pystyy myös varmistamaan merkin aitouden yhdellä klikkauksella.

Digitaitomerkistön toisena toimintavuonna merkkien suoritusmäärät tuplaantuivat

Digitaitomerkistön avulla tunnistetaan konkreettista osaamista ensimmäisestä merkistä lähtien. Osaamista tunnistetaan ymmärrystä mittaavilla monivalintatehtävillä ja konkreettisilla toiminnallisilla tehtävillä – esimerkiksi työvälineohjelmiston käyttötaidoilla, monipuolisilla tiedonhakutaidoilla, tietyön taidoilla tai videon tekemisellä ja jakamisella.   

Merkistön suoritusmäärät näyttävät, että jokaisella meistä on erilaiset osaamistarpeet. Jokainen suoritus on arvokas ja osaamista kannattaa näyttää – sillä tasolla kuin oman työtehtävän tai tavoitteiden mukaan on hyvä.

Merkkejä suoritettiin vuonna 2022 yli 11.700 ja vuonna 2023 jo 20.800 kappaletta

Merkistön Perusosaaja-taso sisältää kuusi osaamisaluetta, joiden hallinta osoittaa henkilön osaavan käyttää digitaalisia laitteita ja palveluita turvallisesti ja vastuullisesti viestinnässä ja asioinnissa. Lisäksi hän osaa etsiä tietoa digitaalisissa ympäristöissä ja arvioida tiedon luotettavuutta sekä suojata henkilökohtaisia tietoja ja yksityisyyttä. Hän osaa käyttää yleisimpiä toimistosovelluksia sekä hyödyntää, tuottaa ja jakaa digitaalista sisältöä tekijänoikeuksia noudattaen.

Jo nämä taidot palvelevat hyvin jokaista digitalisoituvassa maailmassa opiskelevaa tai työskentelevää henkilöä. Seuraavilla tasoilla syvennytäänkin jo mm. tietotyön ja yhteistyön taitoihin sekä uusien teknologioiden tuomiin mahdollisuuksiin.

Taitojen kehittäminen vaatii usein aikaa: joka tasolla koontimerkin määrät ovat kasvaneet huimasti!

Ilmoittaudu mukaan kevään Badge Finland -webinaareihin

  • Ilo ja hyöty irti osaamismerkeistä
  • Työturvallisuuteen ja työhyvinvointiin keskittyvät osaamismerkit
  • Osaamismerkit yritysyhteistyön mallina ammattikorkeakoulussa
  • Luksiassa tunnistetaan myös henkilöstön osaamista digitaalisin osaamismerkein

Lisätiedot

Merja Sjöblom
TIEKE
merja.sjoblom[at]tieke.fi

Digituen osaamismerkeille selkeä tarve – myönnettyjen merkkien määrä tuplaantunut

Perusosaajasta digitukijaksi

Digituen osaamismerkkejä on myönnetty jo yli 6 200. Erityisesti kunnat hyödyntävät osaamismerkkejä digitukijoiden osaamisen tunnistamisessa. Ne myös suosittelevat merkkien hankkimista asiakaspalvelutehtävissä toimiville työntekijöilleen. Digituen osaamismerkistö sisältää digitukeen liittyvän osaamisen eli digituen eettisyyden ja ohjaustaitojen lisäksi myös digitaitomerkistön osaamismerkkejä.

Nelisen vuotta sitten pilotoimme digitaitojen osaamismerkkejä digituen toimijoiden kanssa. Tuolloin pohdimme kannattaako osaamismerkkejä ottaa käyttöön, miten niitä voidaan hyödyntää ja kuka niistä hyötyisi?

Hyväksyttyjen osaamismerkkien määrän kehitys:

Hyväksyttyjen osaamismerkkien määrän kehitys202120222023 (Q3 lopussa)
Kaikki merkit yhteensä13112 186
(+875)
3038
(+852)

Pilotoinnin jälkeen otimme digitaitojen osaamismerkit käyttöön. Niiden lisäksi tuotimme myös omia, digitukijoille kohdennettuja osaamismerkkejä. Tällä hetkellä olemme myöntäneet jo yli 6 200 osaamismerkkiä. Oletimme määrän pienenevän jossain vaiheessa, mutta toistaiseksi näin ei ole käynyt. Osaamismerkkihakemuksia tulee tasaisena virtana läpi vuoden. Saamme uusia hakemuksia jopa heinäkuussa, jolloin Suomen väitetään olevan suljettu.

Kunnat kannustavat asiakaspalvelutehtävissä työskenteleviä hankkimaan digituen osaamismerkkejä

Ketkä osaamismerkkejä sitten hakevat? Suurin osa merkkien suorittajista ja hakijoista tulee kunnista, valtion virastoista ja järjestöistä, mutta myös yksityisistä yrityksistä. Lisäksi ihmiset hakevat merkkejä täysin vapaaehtoisesti. Erilaisista taustoista huolimatta yhdistävänä tekijänä on digitukijana toimiminen eli digipalveluiden, -asioinnin ja laitteiden käytössä opastaminen.

Kysymme osaamismerkkihakemuksissa hakijoiden taustaorganisaation. Heinä-syyskuussa 2023 lähes puolet osaamismerkkien hakijoista työskenteli kunnissa. Useat kunnat suosittelevat osaamismerkkien suorittamista digitukitehtävissä toimiville työntekijöilleen, koska osaamismerkkien avulla on helppo tunnistaa oma digituessa tarvittava osaaminen. Lisäksi niiden avulla ohjautuva oppiminen on mahdollista toteuttaa itselle sopivana ajankohtana, koska oppimateriaali on saatavilla verkosta jokaiselle sopivana ajankohtana.

Osaamismerkkejä on mahdollista hankkia Taitoja tuen antajalle -verkkokoulutuksen avulla. Koulutuksen suorittaneilla henkilöillä on mahdollisuus lunastaa itselleen Digituen ohjaustaidot -osaamismerkki. Tätä mahdollisuutta on hyödyntänyt vuoden 2023 ensimmäisen puolikkaan aikana lähes puolet koulutuksen suorittaneista 139 henkilöstä.

Perusosaaja-merkit osana Digi- ja väestötietoviraston Digitukija-koontimerkkiä

Hyödynnämme digitaitomerkistön Perusosaaja-merkkejä osana Digi- ja väestötietoviraston Digitukija-koontimerkkiä. Yhdessä digituen verkoston kanssa olemme tunnistaneet digitukijoiden tarvitsevan digitaitojen lisäksi myös ohjausosaamista ja eettisen toiminnan osaamista. Jokaisesta kolmesta osa-alueesta on mahdollista suorittaa oma osaamismerkki. Sen jälkeen myöntyy automaattisesti Digitukija-koontimerkki. Ensimmäisen vuoden, 2021 aikana myönsimme 29 Digitukija-koontimerkkiä.

Vuonna 2022 merkkejä myönnettiin 85. Kuluvan vuoden syyskuun loppuun mennessä niitä on myönnetty jo 140. Innolla odotamme millaisiin lukuihin päästään vuoden loppuun mennessä.

Me tuotimme oman Digitukija-koontimerkkimme hyödyntämällä digitaitomerkistön valmiita osaamismerkkejä. Kannustamme hyödyntämään muiden tuottamia osaamismerkkejä omien koontimerkkien kokoamisessa!


Lue lisää valtakunnallisesta digituen kehittämisestä: https://dvv.fi/digituki

Tutustu digituen osaamismerkkeihin: https://dvv.fi/osaamismerkit

Kirjoittaja

Mirva Gullman

Mirva Gullman
erityisasiantuntija
Digi- ja väestövirasto

Onnistu digikouluttajana – uutta kouluttajalle!

Kuvituskuva

Oppijalähtöisillä digitaitokoulutuksilla on saavutettu upeita tuloksia Työelämän digitaidot kuntoon -hankkeessa! Väittämään “Digitaitoni ovat riittävät arjessa, opinnoissa ja työelämässä.” on peräti 29 % kasvua oppijoiden täyttämässä alkutilannekartoituksessa verrattuna lopun itsearviointiin. Työelämän digitaidot kuntoon-hankkeessa kehitetty koulutus kasvattaa osallistujien digirohkeutta.

Hankkeessa toteutettujen koulutusten pohjalta laadittiin uusi verkkomateriaali digikouluttajille ja se on julkaistu osoitteessa:  https://kaikkienmalli.fi/digikouluttajalle/. ESR-rahoitteisten hankkeiden tuotosten mukaisesti se on kaikkien vapaasti ja maksutta käytettävissä. Digiperustaitokoulutusten suunnittelussa hyödynnetään pedagogisena mallina  Kaikkien-mallia ja Digitaitojen osaamismerkkijärjestelmä määrittelee puolestaan koulutusten sisältönä olevat digiperustaidot. 

Koulutusmalli on helposti käyttöön otettavissa digiperustaitojen kouluttamiseen. Kouluttajan ei tarvitse olla IT-nero. Aineistossa on hyödynnetty valmiita ohjevideoita ja kouluttajan käyttöön tarjotaan helposti käyttöön otettavia tehtäviä.

Osuvat taidot –hankkeen videot antavat hyvän pohjan opittaville perustaidoille ja niitä on täydennetty muutamilla muilla videoilla.  Aineistossa on lisäksi paljon keskustelutehtäviä ja harjoituksia. Oppiminen perustuu yhdessä pohtimiseen, toisilta oppimiseen ja itse tekemiseen.

Koulutusmallia on testattu monien eri kohderyhmien kanssa useissa eri organisaatioissa. Digiperustaitoja vahvistamalla tuetaan oppijan toimimista digiyhteiskunnassa ja myös kouluttaja voi oppia uutta. Aineisto toimii erilaisten kohderyhmien kanssa.

Kokosimme hankkeen kokemuksista koulutuksessa huomioitavia asioita erilaisiksi listoiksi tukemaan kouluttajan työtä. Löydät aineistostamme esimerkiksi selkeän kuvauksen asioista, joita on hyvä huomioida ennen, aikana ja jälkeen digitaitoja opiskellessa sekä huomioita erilaisten kohderyhmien kanssa työskennellessä. Aineistosta löytyy myös valmiita malleja merimerkiksi alkukartoituksen ja loppupalautteen kokoamiseen sekä muita lomakepohjia.

Aineistoa voi käyttää kokonaisuutena tai poimia omaan koulutukseen soveltuvia osioita. Osaamista voidaan tunnistaa ja tunnustaa Digitaitomerkistön perusosaajamerkeillä. Aineisto on hyödynnettävissä myös ilman osaamismerkkejä. Sovella siis aineistoa vapaasti vastaamaan oman kohderyhmäsi tarpeita!

Digitaidot kuuluvat kaikkien arkeen – opitaan yhdessä!

Kirjoittaja

Virpi Markkanen

Virpi Markkanen
projektipäällikkö
Työelämän digitaidot kuntoon -hanke
Opintokeskus Sivis

Opintokeskus Siviksen, Kvs-säätiö, Etelä-Helsingin kansalaisopiston ja Marttaliiton neljän Marttapiirin yhteishanke toteutetaan aikavälillä lokakuu 2021 ja elokuu 2023. Siviksen koordinoiman hankkeen rahoittajana on Euroopan sosiaalirahasto (ESR). Tämä REACT-EU-hanke rahoitetaan osana unionin covid-19-pandemian johdosta toteuttamia toimia.

Tule kuulemaan lisää

Badge Finland -webinaarissa 23.8. klo 14-15 Virpi Markkanen ja Ville Särkelä Opintokeskus Siviksestä sekä Nina Hjelt KVS-säätiöstä kertovat, miten Työelämän digitaidot kuntoon -hankkeessa kehitettiin digitaitoihin liittyvää opetusta ja oppimateriaalia.

Osaamismerkit apuna opiskelijoiden, hakeutujien ja työelämän digitaitojen tunnistamisessa

On mahtavaa päästä jakamaan omia kokemuksiani osaamismerkistön käyttöönotosta hankkeemme tiimoilta tässä blogikirjoituksessa. Työskentelen hankepäällikkönä Digiarki hallintaan -hankkeessa KSAK Oy / Koillis-Suomen Aikuiskoulutuksessa ja aloitin tehtävässäni vuoden 2022 huhtikuussa. Hankesuunnitelmaa lukiessani kiinnitin erityistä huomiota kokonaisuuteen, joka keskittyi osallistujien digitaitojen kehittämiseen digitaalisten laitteiden, välineiden ja sovellusten avulla arjessa, opiskelussa ja työelämässä. Tämä haaste oli innostava ja olenkin ylpeä siitä, miten olemme pystyneet kehittämään ja hyödyntämään osaamismerkistöä tässä yhteydessä.

Kun aloitin työni hankepäällikkönä, muistan osallistuneeni erääseen opetushallinnon webinaariin, jossa keskusteltiin osaamismerkeistä. Tämä tapahtui vielä varsin tuoreena hankepäällikkönä, ja kun olin lukenut hankesuunnitelman läpi huomasin, että meillä oli paljon kehitettävää ja tehtävää. Mietin kuumeisesti, miten saisin tästä kokonaisuudesta jonkinlaisen järkevän punaisen langan, johon voisin tarttua. Tämän pohdinnan myötä syntyi ajatus antaa hankekoulutukseeni osallistuville henkilöille osaamismerkit, joiden avulla heillä olisi jotain konkreettista ja tartuttavaa myöhemmin. Innostuin ajatuksesta niin paljon, että päätin itse kokeilla, miten Digi- ja väestötietoviraston Digitukijan-osaamismerkistö kokonaisuus toimii. Tämä kokemus auttoi ymmärtämään osaamismerkkien arvon ja merkityksen entistä paremmin.

Elämä on todella arvaamaton, ja siksi kannattaa aina pitää mielessä kaikki ne taidot ja kokemukset, joita on hankkinut matkan varrella. Opin tämän aiemmassa työssäni työnhakuneuvonnan parissa. Tämä on erityisen tärkeää silloin, kun tuntuu, että oma osaaminen on jäänyt taka-alalle esimerkiksi pitkän työnhaun aikana. Osaamismerkeillä on merkittävä rooli tässä kaikessa, sillä ne tarjoavat konkreettisen todisteen siitä, mitä osaat ja mihin olet osallistunut. Niiden avulla voit rakentaa itsellesi jopa portfolion, joka auttaa sinua muistamaan kaiken sen, mitä olet saavuttanut ja oppinut. Osaamismerkit ovat siis erinomainen keino antaa varmuutta ja kertoa osaamisestaan juuri silloin, kun sitä tarvitsee eniten.

Osaamismerkit Digiarki hallintaan -hankkeessa KSAK Oy:ssä

Tästä alkoi osaamismerkkien hyödyntäminen ja on hienoa nähdä, miten osaamismerkit ovat saaneet konkreettisen roolin Digiarki hallintaan -hankkeessa.  Punainen lanka oli löytynyt, nyt aletaan kutomaan ja katsotaan mitä tästä seuraa. Osaamismerkkien hyödyntäminen on ollut yksi avaintekijöistä tässä. Kouluttajien koulutukset Microsoft 365 -ohjelmista ja Android-tablettien käyttöönotosta ovat olleet tärkeitä askelia digikehityksessä, ja osaamismerkit ovat auttaneet dokumentoimaan ja arvioimaan oppimista. Lisäksi ne antavat henkilökohtaista varmuutta osaamisesta.

On hienoa, että osaamismerkkeihin panostetaan yhä enemmän, ja tämä hanke on ollut osaltaan edistämässä tätä kehitystä. Tämän lisäksi halusin vaivihkaa opastaa osallistujia hyödyntämään osaamismerkkejä, joita OPH jo aiemmin oli maininnut tulevaisuuden kehityskohteena. Näin samalla tuli edistettyä digikehitystä hankkeessa huomaamatta, joka onkin yksi keskeisistä teemoista, jota olen hankepäällikkönä edistänyt.

Osaamismerkkien merkitys ja hyödyntäminen oppimisessa ja työelämässä

Hankkeen tavoitteita toteuttaessa, olin jo pitkään pohtinut kohtaa, jossa luki:

“Ennen varsinaista osaamisen kehittämisen osuutta laaditaan ja otetaan käyttöön erilaisia kartoituksia, joiden avulla valmiuksia ja osaamisentasoa voidaan testata. Digitaitojen testipaketti otetaan käyttöön opiskelijaksi hakeutuvalle sekä opintonsa juuri aloittaneelle.”

Mitä tämä tarkoittaa? Miten tämän toteutan? Pohdin erilaisten Formsien ja Webropolien tekemistä. Benchmarkkasin ja tein erilaisia testejä, joita löysin netistä. Heräsi vain kysymyksiä ja kysymyksiä. Tämähän on hyvin heterogeeninen osallistujajoukko – onko kukaan miettinyt tätä? Onko Suomessa mitä tällaisia digitestauksia käytössä?

Olin innoissani, kun muistin aikaisemmin luomani DVV:n Digitukijan osaamismerkistön. Tämähän voisi olla juuri se ratkaisu, jota hankkeessamme tarvitaan. Ei ole järkevää keksiä pyörää uudelleen, kun meillä on jo käytössämme valtakunnallinen ja päivittyvä osaamismerkistö. Tämä on todella mahtavaa! Päätimme nimetä sen Digitasotestiksi. Tämän myötä aloitimme yhteistyön Digi- ja väestötietoviraston sekä TIEKE:n kanssa.

On hienoa todeta, että yhteistyö Digi- ja väestötietoviraston sekä TIEKE:n kanssa on ollut erittäin antoisaa ja lämminhenkistä. Olemme saaneet arvokasta tukea kokeneilta hyödyntäjiltä, mikä on ollut erittäin hyödyllistä konkreettisen työmme kannalta. Tämä yhteistyö on myös toiminut loistavana oppimisprosessina kaikille osapuolille, ja olemme varmoja, että se jatkuu vahvana tulevaisuudessa. Kiitos yhteistyöstä!

Digitasotestin käyttöönotto on tätä blogikirjoitusta kirjoittaessa käynnistynyt vain neljä päivää sitten. Vaiheittainen eteneminen on avainasemassa tässä prosessissa. Tulevan huhtikuun webinaarin aikana jaan kokemuksiani ja kerron lisää tästä mielenkiintoisesta matkasta. Ja vaikka olen aiemmin puhunut kutomisesta, niin nyt on aika kerätä tuotokset tästä lankakerästä, sillä Digitasotestin käyttöönotto on ensimmäinen konkreettinen askel eteenpäin. Matka jatkuu toiveikkaana ja innokkaana!

Kirjoittaja ei siis osaa kutoa. Yhtään lankakerää ei satutettu tätä blogia kirjoitettaessa.

Kirjoittaja

Antti Kallunki
Hankepäällikkö – Digiarki hallintaan -hanke
https://ksak.fi/hankkeet/digiarki-hallintaan/

KSAK Oy / Koillis-Suomen Aikuiskoulutus
www.ksak.fi

Hyödynnetyt työkalut 

Osaamismerkkijärjestelmä: Open Badge Factory
Osaamismerkkipassi: Open Badge Passport

Ilmoittaudu mukaan Badge Finland -webinaariin 27.4.2023 14:00

Webinaarissa kuulet lisää KSAK Oy / Koillis-Suomen Aikuiskoulutus hankkeesta ja osaamismerkkien käyttöönotosta ja käyttökokemuksista.

Pilotointi avainasemassa osaamismerkistöjen kehittämisessä

Artikkelin kuvituskuva

Osuvat taidot -käsikirjassa avaamme pilottien merkitystä laajojen osaamismerkistöjen kehittämisessä. Mm. valtakunnallisen digitaitomerkistön lopullinen muoto rakentui pilottien avulla. Lisäksi analytiikan hyödyntäminen merkkien suorittamisessa ja seurannassa oli kehitystyön aikana merkittävässä roolissa.

Pilottien avulla testattiin osaamismerkistöä käytännössä

Ammatillisen koulutuksen oppilaitokset OSAO, Kiipulan ammattiopisto, Omnia, Sedu, Luksia ja Salpaus pilotoivat digitaitomerkistöä osana Toiminta digitaalisessa ympäristössä (TDY) tutkinnon osa-aluetta. Valmis digitaitojen osaamismerkistö kattaa kyseisen osa-alueen pakolliset osaamistavoitteet (2 osp) ja osaamisen arvioinnin. TDY-osa-alueen sisältöjen kanssa teimme tiivistä yhteistyötä myös Opetushallituksen kanssa.

Lisäksi merkistöä pilotoitiin laajasti Digi- ja väestötietoviraston digitukitoimijoiden keskuudessa sekä vapaan sivistystyön oppilaitoksissa (Opintokeskus Sivis, Ahjolan kansalaisopisto) erilaisilla kohderyhmillä.

Hankeaikana toteutettiin kolme kierrosta pilotteja. Pilotit olivat kehittämistyötä, jossa käytännön testaamisten kautta todennettiin pilotoidun kohteen toimivat osat ja löydettiin edelleen kehitettävät asiat.

Oppimisympäristön merkitys osaamismerkein ohjautuvassa oppimisessa

Verkko-oppimisympäristöllä on keskeinen rooli niin osaamismerkein ohjautuvan oppimisen kehittämisessä ja käyttöönotossa kuin osaamismerkkien kehitystyössäkin. Hankeaikana hyödynnettiinkin useita eri verkko-oppimisympäristöjä, joiden teknisiä ominaisuuksia ja käyttömahdollisuuksia avataan käsikirjassa. Koeteltuja ympäristöjä olivat Google Classroom, Microsoft Teams, Padlet ja ThingLink sekä Moodle.

Käsikirjassa avaamme eri ympäristöjen käyttöä ja hyödynnettävyyttä niin opettajan kuin merkkien suorittajankin näkökulmasta. Lisäksi tarkastelemme ympäristöjä mm. ohjauksen sekä merkkihakemusten jakamisen, arvioinnin ja seurannan näkökulmasta – näistä erityisesti seurannan keinot ovat toistaiseksi lähes kaikissa oppimisympäristöissä haasteellisia.

Analytiikan hyödyt osaamismerkkien ja oppimateriaalien käytössä ja kehittämisessä

Oppimisympäristöissä on huomattavia eroja analytiikan näkökulmasta. Jossain ympäristöissä analytiikkaan on jo panostettu, joissain se perustuu yleiseen klikkauksen tilastointiin ja kaikissa analytiikkaa ei ole vielä lainkaan. Seurantaa palvelisi, kun tehtävät olisi mahdollista ajoittaa ja edistymisen seuranta analytiikan avulla olisi helppoa, tai ylipäätään mahdollista.

Käsikirjassa käsitellään erityisesti Moodle-oppimisympäristön datan keräämiseen ja analytiikan hyödyntämiseen liittyviä mahdollisuuksia, sillä hankkeessa käytetyistä oppimisympäristöistä se tallentaa toistaiseksi eniten tietoa.

Osaamismerkkien suorittamiseen opastavia opetusvideoita on ladattu Youtubeen, joka tarjoaa erinomaisia mahdollisuuksia analysointiin. Videoanalytiikka sisältää mm. katseluaika- ja sitouttamisraportit, joista saatavien lisätietojen avulla opetusvideoiden kehittäminen helpottuu ja saadaan tietoa markkinoinnin saavutettavuudesta.

Käsikirjassa avataan myös tietojärjestelmien käyttöönotossa tärkeää tietosuojan ja henkilötietojen käsittelyn näkökulmaa.

Käsikirjasta tukea uusien osaamismerkistöjen rakentamiseen

Huolellisesti toteutettu osaamismerkistö on kevyt ylläpidettävä. Osuvat taidot -käsikirja on erinomainen aloituspiste, kun on aika hypätä osaamismerkkien maailmaan.

Kirjoittaja

Merja Sjöblom
digiosaamisen vauhdittaja
TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry

Digitaidot kuuluvat kaikkien arkeen – opitaan yhdessä!

Työelämän digitaidot kuntoon -hankkeessa tunnistetaan ja tunnustetaan digiosaamista valtakunnallisilla Osuvat taidot -digitaalisilla osaamismerkeillä. Hanke järjestää kahden opintopisteen laajuisia digiperustaitokoulutuksia eri puolilla Suomea: Pääkaupunkiseudulla, Lahdessa, Lappeenrannassa ja Hämeenlinnassa. 

Digiperustaitokoulutusten suunnittelussa hyödynnetään Kaikkien-mallia pedagogisena mallina ja Osuvat taidot -osaamismerkkijärjestelmän osaamistavoitteita ja merkkejä opitun tunnustamisessa. Osaamisen tunnustamista digitaalisilla osaamismerkeillä on kokeiltu monenlaisten kohderyhmien kanssa, mm. maahanmuuttajaäitien, SPR:n Kontti-tavaratalojen työntekijöiden ja vankien kanssa. 

Osuvien taitojen merkkiperheeseen kuuluu kuusi digiperustaitojen merkkiä ja jos oppija suorittaa ne kaikki, saa hän myös Perusosaaja-metamerkin. Osaamismerkki on hyvä ja konkreettinen tapa testata opittu asia. Toisia pelillinen tapa innostaa enemmän. Kuusi oppijaamme on suorittanut kaikki kuusi osaamismerkkiä ja saavuttivat Perusosaaja metamerkin. Kaikkiaan kevätkauden koulutuksissa suoritettiin 123 osaamismerkkiä. Oppijoita koulutuksiin osallistui 68 henkilöä. 

Opittua osaamismerkeistä 

Olemme tehneet osaamismerkkien hyödyntämisestä huomioita ja havaintoja hankkeen koulutuksissa. Jaan tässä bogissa niistä olennaisimpia.  

Osaamismerkkien suorittaminen vaatii hyvää suomen kielen taitoa ja malttia. Digiperustaitojen opiskelussa on hyvä, että sanastosta löytyy tietoteknistä sanastoa. Osaamismerkkien hakemusten lukeminen ja ohjeiden ymmärtäminen ei myöskään onnistu heikolla suomen kielen taidolla.  

Osaamismerkeissä on vaativa taitovaatimus, sillä vastauksista täytyy olla 100 % oikein. Hakemuksia palautetaan usein myös täydennettäväksi. Hakemukseen palaaminen vaatii malttia ja pitkäjänteisyyttä. Vaikka kouluttajamme ovat tarkistuspyyntöviesteissä kertoneet kohdan, missä virheellinen vastaus on, kaikki tarkistuspyynnöt eivät johda merkin suorittamiseen. Tässä kohdassa on hyvä tarjota tukea oppijalle.  

Kurssikerroilla varaamme työskentelyaikaa merkkien suorittamiseen. Merkin vaatimukset kasvavat merkkien edetessä. Sovellusten käyttö ja hallinta -osaamismerkissä hakemukseen liitetään Wordilla ja Excelillä tehdyt harjoitukset. Nämä voivat olla haastavia, jos kyseiset ohjelmat tulevat tutuksi vasta koulutuksessa.  

Ensimmäisellä kurssikerralla olemme usein myös tehneet kaikille tilit Open Badge Passport -palveluun, jossa jokainen voi vastaanottaa merkit. Tämä itsessään on hyvä digitaitoharjoitus. Kuten monissa järjestelmissä tunnukset tehdään sivulla ja sen jälkeen se vahvistetaan omassa sähköpostissa.  

Maltti on valttia myös digiperustaitokouluttajalle. Merkkien suorittamiseen ja harjoituksiin tulee varata riittävästi aikaa ja monia asioita käydään katsomassa oppijan omalla laitteella. Joitakin useampaan kertaan sillä kaikki uudet asiat eivät jää välttämättä kerralla mieleen.  

Hanketta tehdään isolla toimijajoukolla 

Opintokeskus Siviksen, Kvs-säätiön, Etelä-Helsingin kansalaisopiston ja Marttaliiton neljän Marttapiirin yhteishanke toteutetaan aikavälillä lokakuu 2021 ja elokuu 2023. Siviksen koordinoiman hankkeen rahoittajana on Euroopan sosiaalirahasto (ESR). Tämä REACT-EU-hanke rahoitetaan osana unionin covid-19-pandemian johdosta toteuttamia toimia. Työelämän digitaidot kuntoon -hankkeen tavoitteena on vahvistaa työikäisten ihmisten digitaalisia taitoja, jotta heidän arjessa, työssä ja opinnoissa toimiminen vahvistuu. Käytännön koulutusten lisäksi hankkeessa luodaan digiperustaitojen koulutusmalli ja koulutuksen tukimateriaali. Niiden tarkoitus on tukea kaikkia digiperustaitojen kouluttamisesta kiinnostuneiden työtä. Mallin ja materiaalin saa vapaaseen käyttöön kaikkienmalli.fi -sivuston kautta loppukeväästä 2023 alkaen. 

Kirjoittaja

Virpi Markkanen
Työelämän digitaidot kuntoon -hankkeen projektipäällikkö
Opintokeskus Sivis

Badge Finland -webinaarissa kuulet lisää

 17.1.2023 Työelämän digitaidot kuntoon -hanketiimi kertoo tekemästään työstä ja kokemuksista. Tervetuloa kuulolle, ilmoittaudu webinaarin tästä>>

Vauhdikas osaamismerkkisyksy alkamassa!

Näytön äärellä

Ovatko osaamismerkit jo tuttuja? Onko suunnitelmissa uuden osaamismerkistön rakentaminen tai olemassa olevan hyödyntäminen? Tarjolla on nyt runsaasti oppaita, koulutusta ja webinaareja osaamismerkkityön tueksi.

Miksi osaamismerkit?

Osaamismerkit tuovat näkyväksi monenlaista osaamista, jonka mittaaminen ja kuvailu on ollut haastavaa. Osaamista voi kertyä monella tapaa ja esimerkiksi harrastuksista kertyneitä taitoja on ollut vaikea osoittaa luotettavasti. Osaamistavoitteiden ja -kriteereiden osaamisperusteinen kuvaus tekee osaamismerkeistä loistavan tavan osoittaa osaamista. 

Osaamismerkit tukevat sujuvaa siirtymistä opinnoista työelämään ja myös myöhempiä liikkeitä vaikka alalta toiselle. Samalla helpottuu osaamista arvioivan henkilön tehtävä: Kunkin osaamismerkin kriteerit on tarkasti kuvattu, joten on helppoa tarkistaa, mitä osaamista merkki vastaa. 

Moni organisaatio käyttää jo osaamismerkkejä varmistaakseen henkilöstönsä toimintavalmiuksia. Esimerkiksi riittävä osaamistaso tietoturva-asioissa on nykyaikana välttämätön, ja lisäkoulutustarpeet on hyödyllistä tunnistaa hyvissä ajoin. 

Oppaita osaamismerkkityön tueksi

Osuvat taidot -hankkeessa (vv. 2019-2022) tuotettiin digitaitojen osaamismerkistön lisäksi erinomaisia oppaita, joita voi hyödyntää osaamismerkkien suunnittelu- ja toteuteustyössä.

Osuvat taidot -käsikirja: opas valtakunnallisen osaamismerkkijärjestelmän kehittämiseen

Oppaassa kerrotaan mitä osaamismerkit ovat, miten ne vaikuttavat oppimiseen ja mitä merkkien suunnittelussa ja käyttöönotossa kannattaa huomioida. Oppaan esimerkkinä toimii valtakunnallisen digitaitojen osaamismerkistön kehitystyö ja yhdentoista kumppaniorganisaation yhteinen matka Osuvat taidot –hankkeessa.

Valtakunnallisen Osuvat taidot -osaamismerkistön kehitystyön keskiössä olivat koulutuksessa ja työelämässä tarvittavat perusdigitaidot, joita jokainen tarvitsee yhteiskunnan eri toimintoihin osallistumiseen. Oppaan mallit ovat sovellettavissa muiden aihealueiden osaamismerkistöjen toteuttamiseen.

Osaamismerkistön hallintamalli

Hallintamalli on suunnattu osaamismerkistön jo käyttöön ottaneelle tai sitä harkitsevalle organisaatiolle.

Tiiviiseen tietopakettiin on koottu merkistön kuvaus, merkkien suorittamisen polku ja ohjeita oman organisaation myöntämien merkkien hallinnointiin Open Badge Factory -palvelussa.

Opas ohjeistaa myös, kuinka merkin suorittaja rekisteröityy Open Badge Passport -palveluun, kuinka merkkejä vastaanotetaan ja kuinka vastaanotettuja merkkejä hyödynnetään.

Badge Finland -webinaarit

Badge Finland -verkoston tavoitteena on lisätä tietoisuutta osaamismerkkien monipuolisista käyttömahdollisuuksista ja hyödyistä sekä edistää osaamismerkkien käyttöönottoa Suomessa. Verkosto myös edistää organisaatioiden välistä yhteistyötä yli sektorirajojen.

Verkosto tarjoaa mm. maksuttomia webinaareja, joissa kerrotaan erilaisista tavoista hyödyntää osaamismerkkejä. Syksyn 2022 webinaarisarja on valmisteilla ja ensimmäisiin webinaareihin voi jo ilmoittautua.

Digitaitojen osaamismerkistö

Digitaitojen osaamismerkit otettiin alkuvuodesta käyttöön ja ne ovatkin päässeet hyvin vauhtiin! Merkkejä on tähän mennessä myönnetty jo yli 10 000 kappaletta ja vauhti kiihtyy. Yli kolmenkymmenen digitaitomerkkejä myöntävän organisaation joukko laajenee syksyn mittaan ja digitaitojen osaamismerkkejä myönnetäänkin hyvin erilaisille kohderyhmille työelämässä, opinnoissa ja muissa yhteyksissä.  

Ammatillisille oppilaitoksille digitaitomerkistö tarjoaa valmiin ratkaisun TDY-kurssin pakollisten osioiden osaamisen todentamiseen. Digitaitojen osaamismerkistö kattaa kyseisen osa-alueen pakolliset osaamistavoitteet (2 osp) ja osaamisen arvioinnin. 

Kirjoittaja

Merja Sjöblom, digiosaamisen vauhdittaja, TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry

Osaamismerkkien käytön yleistyminen näkyy myös digitaitojen tunnistamisessa

Kuvituskuva

Digitaalisten osaamismerkkien käyttö osaamisen tunnistamisessa ja tunnustamisessa yleistyy kovaa vauhtia. Tämä näkyy myös tuoreen Digitaitojen osaamismerkistön käytössä: osaamismerkkejä on myönnetty jo yli 10 000.

Digitaitojen osaamismerkistö – valtakunnallinen malli digitaitojen tunnistamiseen ja tunnustamiseen

Osaamismerkistö koostuu viisiportaisesta digiosaamisen todentamisen mallista. Osaamismerkit on tarkoitettu oppilaitosten opiskelijoiden ja opetushenkilöstön, työelämän, vapaan sivistystyön henkilöstön ja asiakkaiden sekä kenen tahansa kansalaisen suoritettaviksi.

Digitaitojen osaamismerkistö koostuu kymmenestä osaamismerkistä ja viidestä koontimerkistä. Koontimerkin saa aina, kun kyseisen osaamistason kaikki osaamismerkit ja edellisen tason koontimerkki on suoritettu hyväksytysti. Osaamismerkkejä voi suorittaa osana koulutusta, mutta yhtä lailla merkin voi saada täyttämällä osaamismerkkihakemuksen, jolla osoitetaan osaaminen. Merkit voi suorittaa haluamassaan järjestyksessä, mutta luontevaa on edetä portaittain. Kaikissa merkeissä osaaminen osoitetaan merkkihakemuksen avulla.

Digitaitojen osaamismerksitö

Osaamismerkistö kattaa myös ammatillisten perustutkintojen Toiminta digitaalisessa ympäristössä (TDY) osa-alueen pakolliset osaamistavoitteet (2 osp) ja osaamisen arvioinnin. Yllä olevassa kuvassa arvosanat T1 – K5 vastaavat kyseisen osa-alueen arvosanoja.

Tutustu osaamismerkistöön

Digitaitojen osaamismerkkejä on myönnetty jo 10.000

Merkistö kehitettiin Osuvat taidot –hankkeessa vuosina 2019 – 2021. Jo hankkeen aikana digitaitoihin liittyviä perusmerkkejä myönnettiin yli 4300 kpl ja koontimerkkejä yli 1000 kpl. Digitaitojen osaamismerkit siirtyivät tuotantokäyttöön vuoden 2022 alussa, ja merkkien suoritusmäärät ovat kasvaneet koko ajan. Myös merkkejä myöntävien organisaatioiden määrä kasvaa koko ajan.

Toukokuuhun mennessä perusmerkkejä on myönnetty noin 4000 ja metamerkkejä 700 kappaletta. Pääpaino myönnetyissä merkeissä on tässä vaiheessa Perusosaaja-tason merkeissä, sillä kaikkien kymmenen merkin suorittaminen vie aikaa – niiden suorittaminen vaatii pääsääntöisesti uusien asioiden opiskelua ennen merkkihakemukseen paneutumista.

Kevään 2022 aikana myönnetyt digitaitojen perusmerkit
Kevään 2022 aikana myönnetyt digitaitojen koontimerkit

Kouluttajakoulutus antaa oikeudet arvioida digitaitojen osaamismerkkihakemuksia

Digitaitojen osaamismerkistön tueksi tarjoamme maksutonta kouluttajakoulutusta, joka tukee opettajien ja kouluttajien toimintaa digitaitojen osaamismerkkien parissa. Kouluttajakoulutuksen suorittaa jokainen henkilö, joka merkkejä myöntävässä organisaatiossa arvioi saapuvia digitaito-osaamismerkkihakemuksia.

Myös kouluttajakoulutuksen osaaminen todennetaan osaamismerkkihakemusten avulla. Koulutuksessa on kolme osioita, joista jokaisella on oma merkkihakemus. Kun kaikki kolme merkkiä on suoritettu hyväksytysti, saa henkilö Kouluttaja-koontimerkin.

Tähän mennessä jo 148 henkilöä on saanut Kouluttajan koontimerkin. Kouluttajakoulutusta tarjoaa TIEKEn lisäksi Opintokeskus Sivis

Kouluttajakoulutuksen osaamismerkit ja Kouluttajan koontimerkki

Osaamista kertyy usein huomaamattakin

Osaamista kertyy opintojen lisäksi työssä, arjessa ja vapaa-ajalla. Kaikki hankittu osaaminen on arvokasta ja hyödynnettävissä niin opinnoissa, harrastuksissa kuin työelämässäkin. Osaaminen ansaitsee tulla tunnistetuksi ja tunnustetuksi. Osaamismerkit ovat kustannustehokas, helppo ja selkeä tapa tunnistaa ja tunnustaa osaamista osaamisen hankintatavasta riippumatta.

Osaamismerkkien osaamiskuvauksissa ja -kriteereissä kuvataan tarkasti ja selkeästi, millaista osaamista merkin suorittaminen edellyttää. Kuvauksen ja kriteeristön pohjalta suunnitellaan sopiva tapa osoittaa osaaminen: Hyväksytysti suoritettu koulutus, osaamismerkkihakemus tai muu tapa. Kun käytössä on monipuoliset osaamisen osoittamistavat, voidaan helposti todentaa myös aiemmin hankittu osaaminen. Parasta osaamismerkeissä on selkeiden osaamiskuvausten lisäksi niiden hyödynnettävyys! Omat osaamismerkit kerätään omaan osaamisportfolioon, maksuttomaan Open Badge Passportiin. Portfoliosta osaamismerkkejä on helppo jakaa haluamiinsa kanaviin: linkkeinä tai upotuksina, jakoina sosiaalisen median palveluihin – kuten LinkedIniin, verkkosivuina, jne. Loppukäyttäjä, esim. työnantaja tai rekrytoiva esimies, näkee konkreettisesti, mitä osaamista merkin haltijalla jo on.

Osaamismerkki kertoo konkreettisesti osaamisesta

Kuuntele yleisesittely digitaalisista osaamismerkeistä

Kirjoittaja

Merja Sjöblom, digiosaamisen vauhdittaja, TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry

Osaamismerkki kannustaa digitukijoita tunnistamaan osaamistaan

Digituki

Yhteiskunnan digitalisoituessa jokainen meistä tarvitsee digitaitoja. Jokainen meistä tarvitsee toisinaan myös ulkopuolista tukea oman digiosaamisensa kehittämiseen. Tuen tarve voi liittyä turvalliseen toimintaan digiympäristössä, medialukutaitoon, tiedonhakuun tai vaikkapa tietyn digipalvelun käyttöön.

Yhä useampi asiakaspalvelutehtävissä toimiva kunnan, valtion, järjestön ja yrityksen työntekijä onkin viime vuosien aikana saanut itselleen uuden roolin, digitukijan roolin. Usein kyse on uudesta tavasta opastaa asiakkaita eikä digitukea antava sosiaalityöntekijä, opettaja tai työkaveri miellä itseään ensisijaisesti digitukijaksi. Usein digitaitojen opastaminen herättääkin pohtimaan omaa osaamista; onko minulla itselläni riittävä osaaminen, jotta voin opastaa muita?

Erilaiset tehtävät ja organisaatiot osaamisen määrittelyn haasteina

Digi- ja väestötietovirasto (DVV) koordinoi valtakunnallista digituen kehittämistä. Tarve digituessa tarvittavan osaamisen määrittelemiselle nousi meille esiin jo vuosia sitten digituen antajien taholta. Digitukijat halusivat olla varmoja siitä, että heidän oma osaamisensa on riittävää ja oikeanlaista. Haasteena oli digituen antajien laaja kirjo: meidän täytyi löytää niin valtion viranomaista kuin järjestön vapaaehtoista yhdistävä osaaminen. Sen lisäksi oli luotava mahdollisimman monelle digitukijalle soveltuva tapa saada tukea osaamisen kehittämiseen ja tunnistamiseen.

Ratkaisuksi löytyivät osaamismerkit ja niiden avulla toteutettava osaamisen tunnistaminen. Pääsimme mukaan pilotoimaan digitaitoja kartoittavia Osuvat taidot -osaamismerkkejä. Pilotoinnilla kokosimme tietoa merkeistä niiden kehittäjille, mutta samalla haimme digitukijoille soveltuvaa digiosaamista sekä arvioimme ovatko osaamismerkit ylipäätään hyvä väline osaamisen tunnistamiseen digituen toimijoille. Neljä viidestä pilotointiin osallistuneesta digitukijasta tutustui ensimmäistä kertaa osaamismerkkeihin – samalla tavoin asia oli meillekin uusi.

Osaamismerkit koettiin kuitenkin hyväksi tavaksi tunnistaa ja sanoittaa digitaitojen osaamista. Pilotoinnin yhteydessä kokoamamme palautteen perusteella todettiin, että suurimmalle osalle digitukijoista riittävät perusdigitaidot eli Perusosaaja-merkin sisältämä osaaminen. Osuvat taidot -osaamismerkkien avulla saimme sanoitettua digituessa tarvittavan digitaitojen osaamisen.

Tunnistimme kuitenkin, ettei onnistuneessa digituessa riitä ainoastaan digitaitojen hallinta vaan tarvitaan myös taitoa ihmisten kohtaamiseen ja vuorovaikutukseen. Yhdessä digituen verkoston kanssa määrittelimme digituen eettisen ohjeistuksen tuntemisen ja ohjausosaamisen luovan hyvän pohjan tälle. Nämä kolme osaamismerkkiä: eettinen ohjeistus, ohjaustaidot sekä digitaidot muodostavat Digitukija-osaamismerkin.

Digituen osaamismerkistö

Suosio yllätti positiivisesti

Ensimmäiset digituen osaamismerkkimme julkaisimme keväällä 2021. Yksittäiset digituen osaamismerkit yhteen kokoava Digitukija-osaamismerkki puolestaan julkaistiin elokuussa 2021. Osaamismerkkien suosio on yllättänyt odotuksemme täysin; Tällä hetkellä olemme saaneet jo yli 3 000 osaamismerkkihakemusta ja lähes päivittäin saamme uusia hakemuksia.

Osaamismerkkien avulla osaamisen tunnistaminen on helppoa niin yksittäisille digitukijoille kuin digitukea tarjoaville organisaatioillekin. Osaamismerkkien hankkiminen on vapaaehtoista. Niiden hyödyt on kuitenkin tunnistettu ja tällä hetkellä muutamat järjestöt ja esimerkiksi Vantaan ja Espoon kaupungit suosittelevat digituen osaamismerkkien hankkimista digituen tehtävissä toimiville työntekijöilleen. Digitukijoiden oma osaamismerkki kannustaa ja rohkaisee digitukijoita luottamaan omaan osaamiseensa. Tästä hyötyy luonnollisesti digitukija itse, mutta ennen kaikkea digitukea tarvitseva asiakas.

Kirjoittaja

Erityisasiantuntija Mirva Gullman, Digi- ja väestötietovirasto