Digitaitojen osaamismerkistö tarjoaa valmiin, valtakunnallisen mallin keskeisten digitaitojen tunnistamiseen ja tunnustamiseen. Digitaitojen osaamismerkistö sisältää kymmenen osaamisaluetta viidellä tasolla. Merkin suorittaja valitsee itse, mille tasolle hän haluaa päästä – monelle sopii Perusosaaja-taso, mutta toiset kipuavat ylimmälle, Ongelmanratkaisija-tasolle saakka.
Kunkin osaamisalueen osaaminen näytetään osaamismerkkihakemuksella ja taitonsa hyväksytysti osoittanut henkilö kerää merkit henkilökohtaiseen osaamismerkkipassiinsa (Open Badge Passport), josta hän voi jakaa niitä eteenpäin vaikkapa LinkedIniin tai linkkinä esim. CV:hen.
Digitaalisen osaamismerkin avulla loppukäyttäjä, kuten työnantaja, näkee yhdellä silmäyksellä, mitä konkreettista osaamista henkilöllä on. Hän pystyy myös varmistamaan merkin aitouden yhdellä klikkauksella.
Digitaitomerkistön toisena toimintavuonna merkkien suoritusmäärät tuplaantuivat
Digitaitomerkistön avulla tunnistetaan konkreettista osaamista ensimmäisestä merkistä lähtien. Osaamista tunnistetaan ymmärrystä mittaavilla monivalintatehtävillä ja konkreettisilla toiminnallisilla tehtävillä – esimerkiksi työvälineohjelmiston käyttötaidoilla, monipuolisilla tiedonhakutaidoilla, tietyön taidoilla tai videon tekemisellä ja jakamisella.
Merkistön suoritusmäärät näyttävät, että jokaisella meistä on erilaiset osaamistarpeet. Jokainen suoritus on arvokas ja osaamista kannattaa näyttää – sillä tasolla kuin oman työtehtävän tai tavoitteiden mukaan on hyvä.
Merkkejä suoritettiin vuonna 2022 yli 11.700 ja vuonna 2023 jo 20.800 kappaletta
Merkistön Perusosaaja-taso sisältää kuusi osaamisaluetta, joiden hallinta osoittaa henkilön osaavan käyttää digitaalisia laitteita ja palveluita turvallisesti ja vastuullisesti viestinnässä ja asioinnissa. Lisäksi hän osaa etsiä tietoa digitaalisissa ympäristöissä ja arvioida tiedon luotettavuutta sekä suojata henkilökohtaisia tietoja ja yksityisyyttä. Hän osaa käyttää yleisimpiä toimistosovelluksia sekä hyödyntää, tuottaa ja jakaa digitaalista sisältöä tekijänoikeuksia noudattaen.
Jo nämä taidot palvelevat hyvin jokaista digitalisoituvassa maailmassa opiskelevaa tai työskentelevää henkilöä. Seuraavilla tasoilla syvennytäänkin jo mm. tietotyön ja yhteistyön taitoihin sekä uusien teknologioiden tuomiin mahdollisuuksiin.
Taitojen kehittäminen vaatii usein aikaa: joka tasolla koontimerkin määrät ovat kasvaneet huimasti!
Digituen osaamismerkkejä on myönnetty jo yli 6 200. Erityisesti kunnat hyödyntävät osaamismerkkejä digitukijoiden osaamisen tunnistamisessa. Ne myös suosittelevat merkkien hankkimista asiakaspalvelutehtävissä toimiville työntekijöilleen. Digituen osaamismerkistö sisältää digitukeen liittyvän osaamisen eli digituen eettisyyden ja ohjaustaitojen lisäksi myös digitaitomerkistön osaamismerkkejä.
Nelisen vuotta sitten pilotoimme digitaitojen osaamismerkkejä digituen toimijoiden kanssa. Tuolloin pohdimme kannattaako osaamismerkkejä ottaa käyttöön, miten niitä voidaan hyödyntää ja kuka niistä hyötyisi?
Hyväksyttyjen osaamismerkkien määrän kehitys:
Hyväksyttyjen osaamismerkkien määrän kehitys
2021
2022
2023 (Q3 lopussa)
Kaikki merkit yhteensä
1311
2 186 (+875)
3038 (+852)
Pilotoinnin jälkeen otimme digitaitojen osaamismerkit käyttöön. Niiden lisäksi tuotimme myös omia, digitukijoille kohdennettuja osaamismerkkejä. Tällä hetkellä olemme myöntäneet jo yli 6 200 osaamismerkkiä. Oletimme määrän pienenevän jossain vaiheessa, mutta toistaiseksi näin ei ole käynyt. Osaamismerkkihakemuksia tulee tasaisena virtana läpi vuoden. Saamme uusia hakemuksia jopa heinäkuussa, jolloin Suomen väitetään olevan suljettu.
Kunnat kannustavat asiakaspalvelutehtävissä työskenteleviä hankkimaan digituen osaamismerkkejä
Ketkä osaamismerkkejä sitten hakevat? Suurin osa merkkien suorittajista ja hakijoista tulee kunnista, valtion virastoista ja järjestöistä, mutta myös yksityisistä yrityksistä. Lisäksi ihmiset hakevat merkkejä täysin vapaaehtoisesti. Erilaisista taustoista huolimatta yhdistävänä tekijänä on digitukijana toimiminen eli digipalveluiden, -asioinnin ja laitteiden käytössä opastaminen.
Kysymme osaamismerkkihakemuksissa hakijoiden taustaorganisaation. Heinä-syyskuussa 2023 lähes puolet osaamismerkkien hakijoista työskenteli kunnissa. Useat kunnat suosittelevat osaamismerkkien suorittamista digitukitehtävissä toimiville työntekijöilleen, koska osaamismerkkien avulla on helppo tunnistaa oma digituessa tarvittava osaaminen. Lisäksi niiden avulla ohjautuva oppiminen on mahdollista toteuttaa itselle sopivana ajankohtana, koska oppimateriaali on saatavilla verkosta jokaiselle sopivana ajankohtana.
Osaamismerkkejä on mahdollista hankkia Taitoja tuen antajalle -verkkokoulutuksen avulla. Koulutuksen suorittaneilla henkilöillä on mahdollisuus lunastaa itselleen Digituen ohjaustaidot -osaamismerkki. Tätä mahdollisuutta on hyödyntänyt vuoden 2023 ensimmäisen puolikkaan aikana lähes puolet koulutuksen suorittaneista 139 henkilöstä.
Perusosaaja-merkit osana Digi- ja väestötietoviraston Digitukija-koontimerkkiä
Hyödynnämme digitaitomerkistön Perusosaaja-merkkejä osana Digi- ja väestötietoviraston Digitukija-koontimerkkiä. Yhdessä digituen verkoston kanssa olemme tunnistaneet digitukijoiden tarvitsevan digitaitojen lisäksi myös ohjausosaamista ja eettisen toiminnan osaamista. Jokaisesta kolmesta osa-alueesta on mahdollista suorittaa oma osaamismerkki. Sen jälkeen myöntyy automaattisesti Digitukija-koontimerkki. Ensimmäisen vuoden, 2021 aikana myönsimme 29 Digitukija-koontimerkkiä.
Vuonna 2022 merkkejä myönnettiin 85. Kuluvan vuoden syyskuun loppuun mennessä niitä on myönnetty jo 140. Innolla odotamme millaisiin lukuihin päästään vuoden loppuun mennessä.
Me tuotimme oman Digitukija-koontimerkkimme hyödyntämällä digitaitomerkistön valmiita osaamismerkkejä. Kannustamme hyödyntämään muiden tuottamia osaamismerkkejä omien koontimerkkien kokoamisessa!
Oppijalähtöisillä digitaitokoulutuksilla on saavutettu upeita tuloksia Työelämän digitaidot kuntoon -hankkeessa! Väittämään “Digitaitoni ovat riittävät arjessa, opinnoissa ja työelämässä.” on peräti 29 % kasvua oppijoiden täyttämässä alkutilannekartoituksessa verrattuna lopun itsearviointiin. Työelämän digitaidot kuntoon-hankkeessa kehitetty koulutus kasvattaa osallistujien digirohkeutta.
Hankkeessa toteutettujen koulutusten pohjalta laadittiin uusi verkkomateriaali digikouluttajille ja se on julkaistu osoitteessa: https://kaikkienmalli.fi/digikouluttajalle/. ESR-rahoitteisten hankkeiden tuotosten mukaisesti se on kaikkien vapaasti ja maksutta käytettävissä. Digiperustaitokoulutusten suunnittelussa hyödynnetään pedagogisena mallina Kaikkien-mallia ja Digitaitojen osaamismerkkijärjestelmä määrittelee puolestaan koulutusten sisältönä olevat digiperustaidot.
Koulutusmalli on helposti käyttöön otettavissa digiperustaitojen kouluttamiseen. Kouluttajan ei tarvitse olla IT-nero. Aineistossa on hyödynnetty valmiita ohjevideoita ja kouluttajan käyttöön tarjotaan helposti käyttöön otettavia tehtäviä.
Osuvat taidot –hankkeen videot antavat hyvän pohjan opittaville perustaidoille ja niitä on täydennetty muutamilla muilla videoilla. Aineistossa on lisäksi paljon keskustelutehtäviä ja harjoituksia. Oppiminen perustuu yhdessä pohtimiseen, toisilta oppimiseen ja itse tekemiseen.
Koulutusmallia on testattu monien eri kohderyhmien kanssa useissa eri organisaatioissa. Digiperustaitoja vahvistamalla tuetaan oppijan toimimista digiyhteiskunnassa ja myös kouluttaja voi oppia uutta. Aineisto toimii erilaisten kohderyhmien kanssa.
Kokosimme hankkeen kokemuksista koulutuksessa huomioitavia asioita erilaisiksi listoiksi tukemaan kouluttajan työtä. Löydät aineistostamme esimerkiksi selkeän kuvauksen asioista, joita on hyvä huomioida ennen, aikana ja jälkeen digitaitoja opiskellessa sekä huomioita erilaisten kohderyhmien kanssa työskennellessä. Aineistosta löytyy myös valmiita malleja merimerkiksi alkukartoituksen ja loppupalautteen kokoamiseen sekä muita lomakepohjia.
Aineistoa voi käyttää kokonaisuutena tai poimia omaan koulutukseen soveltuvia osioita. Osaamista voidaan tunnistaa ja tunnustaa Digitaitomerkistön perusosaajamerkeillä. Aineisto on hyödynnettävissä myös ilman osaamismerkkejä. Sovella siis aineistoa vapaasti vastaamaan oman kohderyhmäsi tarpeita!
Digitaidot kuuluvat kaikkien arkeen – opitaan yhdessä!
Opintokeskus Siviksen, Kvs-säätiö, Etelä-Helsingin kansalaisopiston ja Marttaliiton neljän Marttapiirin yhteishanke toteutetaan aikavälillä lokakuu 2021 ja elokuu 2023. Siviksen koordinoiman hankkeen rahoittajana on Euroopan sosiaalirahasto (ESR). Tämä REACT-EU-hanke rahoitetaan osana unionin covid-19-pandemian johdosta toteuttamia toimia.
Tule kuulemaan lisää
Badge Finland -webinaarissa 23.8. klo 14-15 Virpi Markkanen ja Ville Särkelä Opintokeskus Siviksestä sekä Nina Hjelt KVS-säätiöstä kertovat, miten Työelämän digitaidot kuntoon -hankkeessa kehitettiin digitaitoihin liittyvää opetusta ja oppimateriaalia.
On mahtavaa päästä jakamaan omia kokemuksiani osaamismerkistön käyttöönotosta hankkeemme tiimoilta tässä blogikirjoituksessa. Työskentelen hankepäällikkönä Digiarki hallintaan -hankkeessa KSAK Oy / Koillis-Suomen Aikuiskoulutuksessa ja aloitin tehtävässäni vuoden 2022 huhtikuussa. Hankesuunnitelmaa lukiessani kiinnitin erityistä huomiota kokonaisuuteen, joka keskittyi osallistujien digitaitojen kehittämiseen digitaalisten laitteiden, välineiden ja sovellusten avulla arjessa, opiskelussa ja työelämässä. Tämä haaste oli innostava ja olenkin ylpeä siitä, miten olemme pystyneet kehittämään ja hyödyntämään osaamismerkistöä tässä yhteydessä.
Kun aloitin työni hankepäällikkönä, muistan osallistuneeni erääseen opetushallinnon webinaariin, jossa keskusteltiin osaamismerkeistä. Tämä tapahtui vielä varsin tuoreena hankepäällikkönä, ja kun olin lukenut hankesuunnitelman läpi huomasin, että meillä oli paljon kehitettävää ja tehtävää. Mietin kuumeisesti, miten saisin tästä kokonaisuudesta jonkinlaisen järkevän punaisen langan, johon voisin tarttua. Tämän pohdinnan myötä syntyi ajatus antaa hankekoulutukseeni osallistuville henkilöille osaamismerkit, joiden avulla heillä olisi jotain konkreettista ja tartuttavaa myöhemmin. Innostuin ajatuksesta niin paljon, että päätin itse kokeilla, miten Digi- ja väestötietoviraston Digitukijan-osaamismerkistö kokonaisuus toimii. Tämä kokemus auttoi ymmärtämään osaamismerkkien arvon ja merkityksen entistä paremmin.
Elämä on todella arvaamaton, ja siksi kannattaa aina pitää mielessä kaikki ne taidot ja kokemukset, joita on hankkinut matkan varrella. Opin tämän aiemmassa työssäni työnhakuneuvonnan parissa. Tämä on erityisen tärkeää silloin, kun tuntuu, että oma osaaminen on jäänyt taka-alalle esimerkiksi pitkän työnhaun aikana. Osaamismerkeillä on merkittävä rooli tässä kaikessa, sillä ne tarjoavat konkreettisen todisteen siitä, mitä osaat ja mihin olet osallistunut. Niiden avulla voit rakentaa itsellesi jopa portfolion, joka auttaa sinua muistamaan kaiken sen, mitä olet saavuttanut ja oppinut. Osaamismerkit ovat siis erinomainen keino antaa varmuutta ja kertoa osaamisestaan juuri silloin, kun sitä tarvitsee eniten.
Tästä alkoi osaamismerkkien hyödyntäminen ja on hienoa nähdä, miten osaamismerkit ovat saaneet konkreettisen roolin Digiarki hallintaan -hankkeessa. Punainen lanka oli löytynyt, nyt aletaan kutomaan ja katsotaan mitä tästä seuraa. Osaamismerkkien hyödyntäminen on ollut yksi avaintekijöistä tässä. Kouluttajien koulutukset Microsoft 365 -ohjelmista ja Android-tablettien käyttöönotosta ovat olleet tärkeitä askelia digikehityksessä, ja osaamismerkit ovat auttaneet dokumentoimaan ja arvioimaan oppimista. Lisäksi ne antavat henkilökohtaista varmuutta osaamisesta.
On hienoa, että osaamismerkkeihin panostetaan yhä enemmän, ja tämä hanke on ollut osaltaan edistämässä tätä kehitystä. Tämän lisäksi halusin vaivihkaa opastaa osallistujia hyödyntämään osaamismerkkejä, joita OPH jo aiemmin oli maininnut tulevaisuuden kehityskohteena. Näin samalla tuli edistettyä digikehitystä hankkeessa huomaamatta, joka onkin yksi keskeisistä teemoista, jota olen hankepäällikkönä edistänyt.
Osaamismerkkien merkitys ja hyödyntäminen oppimisessa ja työelämässä
Hankkeen tavoitteita toteuttaessa, olin jo pitkään pohtinut kohtaa, jossa luki:
“Ennen varsinaista osaamisen kehittämisen osuutta laaditaan ja otetaan käyttöön erilaisia kartoituksia, joiden avulla valmiuksia ja osaamisentasoa voidaan testata. Digitaitojen testipaketti otetaan käyttöön opiskelijaksi hakeutuvalle sekä opintonsa juuri aloittaneelle.”
Mitä tämä tarkoittaa? Miten tämän toteutan? Pohdin erilaisten Formsien ja Webropolien tekemistä. Benchmarkkasin ja tein erilaisia testejä, joita löysin netistä. Heräsi vain kysymyksiä ja kysymyksiä. Tämähän on hyvin heterogeeninen osallistujajoukko – onko kukaan miettinyt tätä? Onko Suomessa mitä tällaisia digitestauksia käytössä?
Olin innoissani, kun muistin aikaisemmin luomani DVV:n Digitukijan osaamismerkistön. Tämähän voisi olla juuri se ratkaisu, jota hankkeessamme tarvitaan. Ei ole järkevää keksiä pyörää uudelleen, kun meillä on jo käytössämme valtakunnallinen ja päivittyvä osaamismerkistö. Tämä on todella mahtavaa! Päätimme nimetä sen Digitasotestiksi. Tämän myötä aloitimme yhteistyön Digi- ja väestötietoviraston sekä TIEKE:n kanssa.
On hienoa todeta, että yhteistyö Digi- ja väestötietoviraston sekä TIEKE:n kanssa on ollut erittäin antoisaa ja lämminhenkistä. Olemme saaneet arvokasta tukea kokeneilta hyödyntäjiltä, mikä on ollut erittäin hyödyllistä konkreettisen työmme kannalta. Tämä yhteistyö on myös toiminut loistavana oppimisprosessina kaikille osapuolille, ja olemme varmoja, että se jatkuu vahvana tulevaisuudessa. Kiitos yhteistyöstä!
Digitasotestin käyttöönotto on tätä blogikirjoitusta kirjoittaessa käynnistynyt vain neljä päivää sitten. Vaiheittainen eteneminen on avainasemassa tässä prosessissa. Tulevan huhtikuun webinaarin aikana jaan kokemuksiani ja kerron lisää tästä mielenkiintoisesta matkasta. Ja vaikka olen aiemmin puhunut kutomisesta, niin nyt on aika kerätä tuotokset tästä lankakerästä, sillä Digitasotestin käyttöönotto on ensimmäinen konkreettinen askel eteenpäin. Matka jatkuu toiveikkaana ja innokkaana!
Kirjoittaja ei siis osaa kutoa. Yhtään lankakerää ei satutettu tätä blogia kirjoitettaessa.
Työelämän digitaidot kuntoon -hankkeessa tunnistetaan ja tunnustetaan digiosaamista valtakunnallisilla Osuvat taidot -digitaalisilla osaamismerkeillä. Hanke järjestää kahden opintopisteen laajuisia digiperustaitokoulutuksia eri puolilla Suomea: Pääkaupunkiseudulla, Lahdessa, Lappeenrannassa ja Hämeenlinnassa.
Digiperustaitokoulutusten suunnittelussa hyödynnetään Kaikkien-mallia pedagogisena mallina ja Osuvat taidot -osaamismerkkijärjestelmän osaamistavoitteita ja merkkejä opitun tunnustamisessa. Osaamisen tunnustamista digitaalisilla osaamismerkeillä on kokeiltu monenlaisten kohderyhmien kanssa, mm. maahanmuuttajaäitien, SPR:n Kontti-tavaratalojen työntekijöiden ja vankien kanssa.
Osuvien taitojen merkkiperheeseen kuuluu kuusi digiperustaitojen merkkiä ja jos oppija suorittaa ne kaikki, saa hän myös Perusosaaja-metamerkin. Osaamismerkki on hyvä ja konkreettinen tapa testata opittu asia. Toisia pelillinen tapa innostaa enemmän. Kuusi oppijaamme on suorittanut kaikki kuusi osaamismerkkiä ja saavuttivat Perusosaaja metamerkin. Kaikkiaan kevätkauden koulutuksissa suoritettiin 123 osaamismerkkiä. Oppijoita koulutuksiin osallistui 68 henkilöä.
Opittua osaamismerkeistä
Olemme tehneet osaamismerkkien hyödyntämisestä huomioita ja havaintoja hankkeen koulutuksissa. Jaan tässä bogissa niistä olennaisimpia.
Osaamismerkkien suorittaminen vaatii hyvää suomen kielen taitoa ja malttia. Digiperustaitojen opiskelussa on hyvä, että sanastosta löytyy tietoteknistä sanastoa. Osaamismerkkien hakemusten lukeminen ja ohjeiden ymmärtäminen ei myöskään onnistu heikolla suomen kielen taidolla.
Osaamismerkeissä on vaativa taitovaatimus, sillä vastauksista täytyy olla 100 % oikein. Hakemuksia palautetaan usein myös täydennettäväksi. Hakemukseen palaaminen vaatii malttia ja pitkäjänteisyyttä. Vaikka kouluttajamme ovat tarkistuspyyntöviesteissä kertoneet kohdan, missä virheellinen vastaus on, kaikki tarkistuspyynnöt eivät johda merkin suorittamiseen. Tässä kohdassa on hyvä tarjota tukea oppijalle.
Kurssikerroilla varaamme työskentelyaikaa merkkien suorittamiseen. Merkin vaatimukset kasvavat merkkien edetessä. Sovellusten käyttö ja hallinta -osaamismerkissä hakemukseen liitetään Wordilla ja Excelillä tehdyt harjoitukset. Nämä voivat olla haastavia, jos kyseiset ohjelmat tulevat tutuksi vasta koulutuksessa.
Ensimmäisellä kurssikerralla olemme usein myös tehneet kaikille tilit Open Badge Passport -palveluun, jossa jokainen voi vastaanottaa merkit. Tämä itsessään on hyvä digitaitoharjoitus. Kuten monissa järjestelmissä tunnukset tehdään sivulla ja sen jälkeen se vahvistetaan omassa sähköpostissa.
Maltti on valttia myös digiperustaitokouluttajalle. Merkkien suorittamiseen ja harjoituksiin tulee varata riittävästi aikaa ja monia asioita käydään katsomassa oppijan omalla laitteella. Joitakin useampaan kertaan sillä kaikki uudet asiat eivät jää välttämättä kerralla mieleen.
Hanketta tehdään isolla toimijajoukolla
Opintokeskus Siviksen, Kvs-säätiön, Etelä-Helsingin kansalaisopiston ja Marttaliiton neljän Marttapiirin yhteishanke toteutetaan aikavälillä lokakuu 2021 ja elokuu 2023. Siviksen koordinoiman hankkeen rahoittajana on Euroopan sosiaalirahasto (ESR). Tämä REACT-EU-hanke rahoitetaan osana unionin covid-19-pandemian johdosta toteuttamia toimia. Työelämän digitaidot kuntoon -hankkeen tavoitteena on vahvistaa työikäisten ihmisten digitaalisia taitoja, jotta heidän arjessa, työssä ja opinnoissa toimiminen vahvistuu. Käytännön koulutusten lisäksi hankkeessa luodaan digiperustaitojen koulutusmalli ja koulutuksen tukimateriaali. Niiden tarkoitus on tukea kaikkia digiperustaitojen kouluttamisesta kiinnostuneiden työtä. Mallin ja materiaalin saa vapaaseen käyttöön kaikkienmalli.fi -sivuston kautta loppukeväästä 2023 alkaen.
Digitaalisten osaamismerkkien käyttö osaamisen tunnistamisessa ja tunnustamisessa yleistyy kovaa vauhtia. Tämä näkyy myös tuoreen Digitaitojen osaamismerkistön käytössä: osaamismerkkejä on myönnetty jo yli 10 000.
Digitaitojen osaamismerkistö – valtakunnallinen malli digitaitojen tunnistamiseen ja tunnustamiseen
Osaamismerkistö koostuu viisiportaisesta digiosaamisen todentamisen mallista. Osaamismerkit on tarkoitettu oppilaitosten opiskelijoiden ja opetushenkilöstön, työelämän, vapaan sivistystyön henkilöstön ja asiakkaiden sekä kenen tahansa kansalaisen suoritettaviksi.
Digitaitojen osaamismerkistö koostuu kymmenestä osaamismerkistä ja viidestä koontimerkistä. Koontimerkin saa aina, kun kyseisen osaamistason kaikki osaamismerkit ja edellisen tason koontimerkki on suoritettu hyväksytysti. Osaamismerkkejä voi suorittaa osana koulutusta, mutta yhtä lailla merkin voi saada täyttämällä osaamismerkkihakemuksen, jolla osoitetaan osaaminen. Merkit voi suorittaa haluamassaan järjestyksessä, mutta luontevaa on edetä portaittain. Kaikissa merkeissä osaaminen osoitetaan merkkihakemuksen avulla.
Digitaitojen osaamismerksitö
Osaamismerkistö kattaa myös ammatillisten perustutkintojen Toiminta digitaalisessa ympäristössä (TDY) osa-alueen pakolliset osaamistavoitteet (2 osp) ja osaamisen arvioinnin. Yllä olevassa kuvassa arvosanat T1 – K5 vastaavat kyseisen osa-alueen arvosanoja.
Digitaitojen osaamismerkkejä on myönnetty jo 10.000
Merkistö kehitettiin Osuvat taidot –hankkeessa vuosina 2019 – 2021. Jo hankkeen aikana digitaitoihin liittyviä perusmerkkejä myönnettiin yli 4300 kpl ja koontimerkkejä yli 1000 kpl. Digitaitojen osaamismerkit siirtyivät tuotantokäyttöön vuoden 2022 alussa, ja merkkien suoritusmäärät ovat kasvaneet koko ajan. Myös merkkejä myöntävien organisaatioiden määrä kasvaa koko ajan.
Toukokuuhun mennessä perusmerkkejä on myönnetty noin 4000 ja metamerkkejä 700 kappaletta. Pääpaino myönnetyissä merkeissä on tässä vaiheessa Perusosaaja-tason merkeissä, sillä kaikkien kymmenen merkin suorittaminen vie aikaa – niiden suorittaminen vaatii pääsääntöisesti uusien asioiden opiskelua ennen merkkihakemukseen paneutumista.
Kevään 2022 aikana myönnetyt digitaitojen perusmerkitKevään 2022 aikana myönnetyt digitaitojen koontimerkit
Kouluttajakoulutus antaa oikeudet arvioida digitaitojen osaamismerkkihakemuksia
Digitaitojen osaamismerkistön tueksi tarjoamme maksutonta kouluttajakoulutusta, joka tukee opettajien ja kouluttajien toimintaa digitaitojen osaamismerkkien parissa. Kouluttajakoulutuksen suorittaa jokainen henkilö, joka merkkejä myöntävässä organisaatiossa arvioi saapuvia digitaito-osaamismerkkihakemuksia.
Myös kouluttajakoulutuksen osaaminen todennetaan osaamismerkkihakemusten avulla. Koulutuksessa on kolme osioita, joista jokaisella on oma merkkihakemus. Kun kaikki kolme merkkiä on suoritettu hyväksytysti, saa henkilö Kouluttaja-koontimerkin.
Tähän mennessä jo 148 henkilöä on saanut Kouluttajan koontimerkin. Kouluttajakoulutusta tarjoaa TIEKEn lisäksi Opintokeskus Sivis
Kouluttajakoulutuksen osaamismerkit ja Kouluttajan koontimerkki
Osaamista kertyy usein huomaamattakin
Osaamista kertyy opintojen lisäksi työssä, arjessa ja vapaa-ajalla. Kaikki hankittu osaaminen on arvokasta ja hyödynnettävissä niin opinnoissa, harrastuksissa kuin työelämässäkin. Osaaminen ansaitsee tulla tunnistetuksi ja tunnustetuksi. Osaamismerkit ovat kustannustehokas, helppo ja selkeä tapa tunnistaa ja tunnustaa osaamista osaamisen hankintatavasta riippumatta.
Osaamismerkkien osaamiskuvauksissa ja -kriteereissä kuvataan tarkasti ja selkeästi, millaista osaamista merkin suorittaminen edellyttää. Kuvauksen ja kriteeristön pohjalta suunnitellaan sopiva tapa osoittaa osaaminen: Hyväksytysti suoritettu koulutus, osaamismerkkihakemus tai muu tapa. Kun käytössä on monipuoliset osaamisen osoittamistavat, voidaan helposti todentaa myös aiemmin hankittu osaaminen. Parasta osaamismerkeissä on selkeiden osaamiskuvausten lisäksi niiden hyödynnettävyys! Omat osaamismerkit kerätään omaan osaamisportfolioon, maksuttomaan Open Badge Passportiin. Portfoliosta osaamismerkkejä on helppo jakaa haluamiinsa kanaviin: linkkeinä tai upotuksina, jakoina sosiaalisen median palveluihin – kuten LinkedIniin, verkkosivuina, jne. Loppukäyttäjä, esim. työnantaja tai rekrytoiva esimies, näkee konkreettisesti, mitä osaamista merkin haltijalla jo on.
Ammatillisen koulutuksen opiskelu on tänä päivänä monipuolista osaamisen hankkimista, osaamisen tunnistamista ja tunnustamista, jolloin opiskelija opiskelee puuttuvan osaamisen vastaamaan työelämässä tarvittavia taitoja. Puuttuvien taitojen hankinta suunnitellaan ennalta laadittavassa henkilökohtaisessa osaamisen kehittämissuunnitelmassa (HOKS), jota päivitetään opintojen edetessä aktiivisesti.
Opiskelu voi tapahtua monipuolisesti työpaikalla, lähiopetuksessa, verkossa tai etänä. Keuda hyödyntää digitaalisuutta monialaisesti ja eri osaamistasoilla oleville tarjoten digitaalisia osaamismerkkejä osaamisen tunnustamiseen niin henkilöstölle kuin opiskelijoillensa. Keudassa osaamismerkkejä on myönnetty vuodesta 2013 alkaen.
Osaamismerkit
Keudassa voi saada osaamismerkkejä eri asioista, joita on oppinut. Oli sitten kyseessä uudet teknologiat tai vaikka koko henkilöstön keskeiset ohjelmat/sovellukset. Osaamismerkkejä onkin suoritettu kattavasti eri alueista. Mm. Digimedia-osaamismerkit koettiin suorittajien puolelta hyviksi, joista erityisesti kiiteltiin iPad ohjausta, jossa syvennyttiin mm. laitteistoon, jonka avulla teet omasta iPadista itsellesi kokonaisvaltaisen studion. 360-kamera kiinnosti myös monia, sen mahdollisuudet opetuskäytössä ovat huimat.
Lisätyllä todellisuudella voi visualisoida omia ideoitaan ja suunnitelmiaan oikeissa, aidoissa ympäristöissä. Virtuaalitodellisuuden avulla matkailualan opiskelijat pääsevät tutustumaan maailman merkittäviin kohteisiin sekä esittelemään niitä asiakkailleen. Tekoäly (kutsumme myös “tuki”älyksi) taipuu esim. kuvankäsittelyyn tai voit esim. opettaa kännykkäsi koneoppimisella tunnistamaan omat kasvosi tai esineitä vaikka kahvikupin. 3D-mallintamisen ja -tulostamisen mahdollisuuksiin on tutustuttu ja toteutettu huikeita asioita jo nyt tulostettu mm. satoja kasvomaskeja Sote-alalle. Erilaisia tarpeita on noussut esiin ja osaamista on saatu osaamismerkkien kautta tunnistettua ja tunnustettua.
Keudan Digi-Kivijalka
Opetushenkilöstön Digi-osaamista kartoitettiin ja vahvistettiin Digi-Kivijalka-testien avulla 2018-2019 välisenä aikana. Keudan henkilökunnalle on rakennettu Office365 -ympäristöön perustason digitestit, jotka on nimetty Keudan Digi-Kivijaloiksi. Uuden työntekijän perehdytykseen kuuluu olennaisesti Digi-Kivijalkatestin suorittaminen.
Kun henkilö on suorittanut kaikki Digi-Kivijalkatestin moduulit, hän hakee osaamisen tunnustamisen vahvistavaa osaamismerkkiä. Keudalaiset ovat olleet innokkaasti suorittamassa Digi-Kivijalka-merkkiä, sillä niitä onkin myönnetty noin 300 kappaletta, kertoo Digi-Kivijalan ideoinut verkkopedagogiikan kehittäjä Kari Honkonen.
DigiPajat ja -polut
Keudan Digipajat ja uuden teknologian digipolut, kuten lisätyn- ja virtuaalitodellisuuden ratkaisujen (AR ja VR) sekä 3D-mallinnuksen ja -tulostuksen soveltaminen, robotiikan, tekoälyn ja uuden digimedian sekä Office 365 -palveluiden monipuolinen hyödyntäminen opetuksessa ovat Keudassa nähty tärkeiksi, ja niihin on haluttu panostaa digitaalisuuden vahvistamiseksi. Erityisesti kuluneena keväänä erilaiseen digitaalisuuteen käytetyt panostukset ovat tulleet takaisin monikertaisina, sillä pystyimme vahvan digiosaamisen turvin siirtymään etäopetukseen ilman suurempia teknisiä ongelmia, iloitsee Honkonen.
Yhdessä oppiminen ja kiinnostus uuteen ovat mahdollistaneet sen, että Keudassa on suoritettu jo toistatuhatta DigiPaja -polkua. Keudan opiskelijoilleen sekä henkilöstölleen tarjoama digivalmennus ei ole ollut vain osallistumista, vaan aktiivista oppimista. DigiPaja -poluista on mahdollista saada ja hyödyntää myös osaamismerkkejä ja hyvin niitä on hyödynnettykin, sillä yli 1200 osaamismerkkiä myönnettiin ensimmäisen puolen vuoden aikana Keudan henkilöstölle ja opiskelijoille. Keudassa saa innostaa ja innostua, myös digitaalisesti, sanailee tulevaisuuden visioija Honkonen.
CORE-Cooking for the future -hankkeen tavoitteena on tutkia ja visioida tulevaisuuden kokin tutkintoa. Tarkoituksena on löytää eurooppalainen tasapaino kokin koulutukseen. Hankkeen aikana tunnistamme olemassa olevia eurooppalaisia tutkintoja samalla parantaen ja kehittäen niitä vastaamaan tulevaisuuden eurooppalaista yhtenäistä kokin opetussuunnitelmaa. CORE-hanke keskittyy parantamaan nykyisiä tutkintoja samalla muokaten tutkinnon osia kansainvälisiksi standardeiksi. Hankkeen painopisteitä ovat opiskelijoiden taitojen näkyvyys (portfolio/kiltamainen opetus) ja vertailukelpoisuus eri Euroopan maiden välillä.
Hanke lisää laatua vahvalla työperusteisella komponentilla, joka sisältää myös kansainvälistä osaamista osana kokin pätevyyttä. Tämä osaltaan parantaa projektiin osallistuvien opiskelijoiden kansainvälisyysosaamista ja kielitaitoa. Samanaikaisesti koko Euroopan palveluala hyötyy projektin tuloksista, koska ammattikokkien osaaminen pystytään tunnistamaan Euroopan tasolla.
Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia toimii CORE-hankkeen vetäjänä. Kansainvälisten asioiden asiantuntija Mika Heino toimii projektin hallinnollisena projektipäällikkönä. Ruokatuotannon opettaja Oona Haapakorpi on toisena projektipäällikkönä vastuussa hankkeen ammatillisesta sisällöstä.
Tulevaisuuden kokin sometaidot tutkimusten valossa
CORE-hanke tutki vuonna 2019 keittiömestareiden näkemyksiä alan nykyisistä ja kehittyvistä trendeistä tarkoituksenaan löytää ohjenuoria tulevaisuuden kokin opetussuunnitelman luomiseksi.
Tällä hetkellä sosiaalinen media vaikuttaa läpi koko yhteiskunnan. Haastatteluissa tutkimme miten sosiaalinen media voisi vaikuttaa kokin työhön tulevaisuudessa. Tuloksena oli, että sosiaalinen media nähtiin todella tärkeäksi:
“Se on näkymä siitä, mitä elinkeinomme antaa koko maailmalle.”
Kokin tulevaisuuden taidot vuoden 2030 jälkeen haastattelutulosten mukaan
“Jos haluat menestyä, pitää sinulla olla Instagram-tili ja osata verkkomarkkinointia.”
Erään keittiömestarin kommentti
Fazer Culinary Team
Tutkimuksissa tuli esille, että osa keittiömestareista jo hyödyntää työssään blogeja, joissa he kertovat vinkkejä ruuan laitosta tai jakavat reseptejä. Haastatteluissa he korostivat, että sosiaalisen median käyttö työssä on hyödyllinen väline esim. trendien seuraamiseen sekä reseptien etsimiseen. Keittiömestarit korostavat, että millenniaali-työntekijälle sosiaalinen media on erityisen tärkeä työnteon väline. Siihen liittyy kuvapainotteisuus sekä kevyt tekstisisältö. Esim. ruokakuvia pidettiin hyödyllisinä liiketoiminnan edistäjinä.
”Perinteisen mainonnan aika on ohi.”
CORE-hanke tekee yhteistyötä Osuva taidot -hankkeen kanssa
CORE-hankkeen tarkoituksena on tehdä yhteistyötä Osuvat taidot -hankkeen kanssa. Osuvat taidot -hanke rakentaa valtakunnallisia digitaitojen tunnistamiseen tarkoitettuja osaamismerkkejä viiteen taitotasoon. Omnia on mukana Osuvat taidot -hankkeessa kehittämässä osaamismerkkijärjestelmää.
Tässä syystä CORE-hankkeessa suunnitellut osaamismerkit toteutetaan viiteen taitotasoon soveltuviksi ja ne tulevat soveltumaan Osuvat taidot -hankkeessa Digitaitojen osaamismerkistön alle.
Digitaaliset taidot ja osaaminen (Digital Skills and Competencies)
CORE-hankkeen tarkoituksena on tehdä oppimistulokset mahdollisimman avoimiksi käyttämällä avoimia digitaalisia osaamismerkkejä hankitun osaamisen osoittamiseen. Digitaaliset osaamismerkit ovat digitaalinen menetelmä, jolla osoitetaan osaaminen. ”Merkki” on itsessään symboli tai kuvake, osoitus saavutetusta taidosta. Merkit perustuvat avoimeen standardiin, joka ei ole sidottu mihinkään tiettyyn palveluun tai alustaan.
Tavoitteena on luoda osaamismerkkijärjestelmä ammatillisen opiskelijan osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen. Osaamismerkistö tekee mahdolliseksi näyttöön perustuvan tavan osoittaa ammatillisen opiskelijan opiskelun ja opintojen aikana hankittua osaamista.
Hankkeessa tuotetaan ammatillisen opiskelijan osaamisalueisiin perustuva osaamismerkkien kriteeristö, pilotoitu osaamismerkistö.
CORE-hankkeen painopistealueita ovat taitojen ja osaamisen näkyvyyden parantaminen ja vertailukelpoisuuden lisääminen eri maiden välillä.
Osaamismerkkien tueksi luodaan englanninkielistä oppimateriaalia, joka koostuu virtuaalisesta 360°- verkkosivun pilottiversion oppimateriaalista. Tämä pilottiversio ”Personal Branding and Marketing” on yksi viidestä uudesta CORE-hankkeen aikana luodusta moduulista.
Personal Branding and Marketing
Tässä uudessa moduulissa opetusmateriaali on tehty / moduuli perustuu tutkimuksessa saatuihin tuloksiin ”kokin tulevaisuuden sosiaalisen median käytöstä”. ”Personal Branding and Marketing” -moduuliin on avattu myös Suomen ammatillisen koulutuksen perustutkintojen yleisistä tutkinnon osista (YTO) ”Toiminta digi-taalisessa ympäristössä”.
Opetusmateriaali sisältää myös tehtäviä, videoita ja muuta opetusmateriaalia.
Kansainväliset hankekumppanit
CORE – Cooking for the future -hanketta rahoittaa Euroopan komission Erasmus+ Avaintoimi 3 ohjelma (KA3). Hankkeeseen osallistuu partnereita Suomesta sekä Virosta, Espanjasta ja Irlannista.
Projektipartnerit ovat Omnia ja Vamia Suomesta, Ikaslan Gipuzkoa Espanjasta, Institute of Technology Tralee (ITT) Irlannista ja Tartu Kutsehariduskeskus (TKHK) Virosta.
Osuvat taidot -hankkeessa luodaan valtakunnallista osaamismerkkijärjestelmää työelämässä ja opiskeluissa tarvittaville digitaidoille. Syyskaudella hankkeessa on työstetty digiosaamisen alueiden määrittelyä, kuvattu osaamistavoitteita ja tuotettu pilotteihin oppimateriaalia.
Liikkeelle on lähdetty viidestä taitotasosta koostuvan osaamismerkistön ensimmäisestä eli T1-tasosta. Tähän perusosaajan tasoon sisältyvät osaamisalueet ovat Laitteiden käyttö ja hallinta, Turvallinen toiminta, Tiedonhaku ja -arviointi sekä Viestintä ja asiointi.
Ensimmäinen pilotti “Laitteiden käyttö ja hallinta” Valma-opiskelijoiden kanssa
Syksyn uurastuksen jälkeen koitti odotettu hetki.
Joulukuussa Valma-opiskelijat eli ammatilliseen koulutukseen
valmentavaan koulutukseen osallistuvat pääsivät testaamaan Laitteiden
käyttö ja hallinta –osiota viidessä oppilaitoksessa.
Tavoitteena oli testata T1 -tason opiskelijoiden työohjeita, opetusmateriaaleja sekä niiden
selkeyttä ja ymmärrettävyyttä. Lisäksi halusimme
testata näytön suorittamista ja osaamismerkin
myöntämistä.
Opiskelijat
vastasivat käyttökokemuksistaan heille laadittuun kyselyyn ja opettajat omaan kyselyynsä.
Lisäksi opettajat havainnoivat opiskelijoiden työskentelyä, sen sujuvuutta ja
tehtävien toimivuutta. Palautteen avulla saatiin tietoa
kehitettävistä asioista.
Pilotti
toteutettiin suomen kielellä, mutta osallistuneista suurin osa oli
maahanmuuttajia. Opiskelijat olivat opettajien mukaan pääosin hyvin motivoituneita,
kiinnostuneita ja innostuneita. He olivat digitaidoiltaan eri tasoisia melko osaavista enemmän ohjausta
tarvitseviin opiskelijoihin.
Opiskelijat näyttivät osaamisensa näyttötehtävillä tai tekemällä
osaamismerkkihakemuksen. Osaamisen osoittaminenkin
muodostui oppimistapahtumaksi ja mukava kommentti opiskelijalta olikin,
että osaamismerkkihakemuksen tekemisessä oppi.
Leikkisisiä tehtäviä oli tosi mukava tehdä. Tiedän minkä kokoinen on video, valokuva ja sovellus.
Pilottiin osallistunut opiskelija
Aluksi opiskelijat saivat harjoitella Moodlessa olevalla
opetusmateriaalilla opettajan ohjauksessa. Osallistujat
pitivät opetusmateriaalista, joka oli heidän mukaansa hyvää, kattavaa
sekä tarpeellista.
Opetusmateriaaleina
oli lyhyitä pelejä, testejä ja opetusvideoita, jotka oli tehty
selkeiksi, tekstitetyiksi ja
tempoltaan sopiviksi erilaiset oppijat huomioiden. Oppimateriaalit oli
onnistuttu tekemään
pelillisiksi ja jopa koukuttaviksi. Opiskelijoiden mielestä tehtävät
olivat mukavia, koska ne olivat
helppoja sekä niistä sai oppia uusia asioita. Tehtäviä kuvattiin myös
mielenkiintoisiksi ja opettaviksi, niissä harjoiteltiin hyviä
perusasioita ja niissä riitti sopivasti haastetta oppijoille.
Monipuolisen materiaalin ansiosta oppimista tapahtui paljon ja
uusiksi opeiksi mainittiin esimerkiksi tekstinkäsittelyohjelman
oppimisesta eri laitteiden toimintaan. Tehtäviä oli mukava pohtia
yhdessä, tehdä myös pareittain tai auttaa kaveria. Ja olihan tukena
vielä opettajakin, jolta sai apua.
Minusta suomen kieli oli vaikea ymmärtää.
Pilottiin osallistunut opiskelija
Pilottiin osallistuneet olivat sekä
suomenkielisiä että muun kielisiä. Varmasti tietokoneeseen liittyvä
sanasto ei ole ensimmäinen, jota Suomeen muuttanut oppii. Kaikille
opiskelijoille on tärkeää, että kieli on selkeää ja ymmärrettävää.
Tässä pilotissa huomasimme saman eli suomen kielen selkeyteen pitää
kiinnittää erityistä huomiota, sillä sanojen ja termien ymmärtäminen
voi tuottaa hankaluutta oppimisalustan käytössä, opetusmateriaaleissa,
näyttötehtävissä sekä osaamismerkkitehtävissä.
Harmittavaa olisi, jos kieli olisi este oppimiselle. Auttaisiko
oppimista, jos apuna olisi ei-suomenkielisille tietotekniikan selkeä
perussanasto? Toisaalta taas pilotoitua kokonaisuutta pidettiin
kattavana ja vaikeustasoltaan hyvänä myös maahanmuuttajille.
Opettajat opettivat meitä hyvin ja oli hyvä päivä.
Pilottiin osallistunut opiskelija
Oppiminen sujui yhteisöllisissä merkeissä. Opettajat ohjasivat
oppilaiden työskentelyä ja kokivat hyväksi, että T1-tasolla opiskelijaa saa ohjata näytössä ja osaamismerkkihakemuksen teossa.
Opiskelijat ja opettajat antoivat paljon myönteistä palautetta mm.
siitä, että opetusmateriaali oli monipuolista ja pelillistä. Tehtäviä
oli mukava tehdä ja samalla oppi paljon asioita. Tästä on hyvä jatkaa
uusien tasojen ja osaamismerkkien maailmaan.
Artikkelin ovat kirjoittaneet Tanja Päällysaho ja Marja-Terttu Viitala. Se on alunperin julkaistu TIEKEn verkkosivuilla.
Elokuussa käynnistyneessä Osuvat taidot -hankkeessa rakentuu valtakunnallinen osaamismerkkijärjestelmä työelämässä ja opiskeluissa tarvittaville digitaidoille.
Hankkeen toimijat kokoontuivat syyskuussa Hämeenlinnassa hahmottelemaan digitaitojen keskeisiä osaamisperusteita, osaamismerkkien kriteeristöjä sekä hankkeen tulevia pilotti- ja kouluttajakoulutuksia. Päivien aikana syntyi karkea aikataulu ja jäsentely eri toimenpiteistä, merkkien valmistumisesta, materiaaleista ja pilotoinneista. Samalla muodostui ensimmäinen hahmotelma hankkeen visuaalisesta ilmeestä.
Työskentely tapahtuu kuudessa työpaketissa
Hanketoimijat Hämeenlinnassa syyskuussa.
Hankehallinto huolehtii hankkeen etenemisestä aikataulussa ja muista hankehallintoon liittyvistä asioista.
Toiminta digitaalisissa ympäristöissä (TDY) -kurssi ja oppimisanalytiikka -työpaketin tavoitteena on kerätä ja koota olemassa olevat avoimet digitaitojen opetusmateriaalit uusien osaamisperusteisten kriteeristöjen mukaisesti. Nämä materiaalit kootaan hankkeessa luotavien osaamismerkkien mukaisten tasojen alle. Materiaalit kootaan Sedun Moodle –alustalle, josta ne jaetaan pilotointia varten muiden toimijoiden käyttämille verkko-oppimisympäristöille. Pilotoinneissa hyödynnetään oppimisympäristön mahdollistamaa oppimisanalytiikkaa, jolla saadaan tietoa osaamismerkkien toiminnasta sekä tietoa kurssin kehittämiseen. Analytiikan tuloksena syntynyt data käsitellään ja hyödynnetään hankkeessa tehtävässä tutkimuksessa.
Osaamismerkit ja kriteerit – työpaketissa tuotetaan osaamismerkkikonstellaation kokonaisuus ja rakenne sekä merkkien arviointikriteerit. Kehitystyössä varmistetaan osaamismerkistön käytettävyys ammatillisessa koulutuksessa ja vapaassa sivistystyössä huomioimalla kansainväliset ja kansalliset digiosaamisen viitekehykset (ePerusteet, DigComp, PIAAC, DiKATA-hankkeen digitaitotasot). Osaamismerkistöä jatkokehitetään käytännön piloteista syntyneiden kokemusten pohjalta.
Kouluttajakoulutukset ja ohjaajien merkit -työpaketissa tuotetaan opettajille webinaarisarja osaamismerkeistä. Webinaarit käynnistyvät tammikuun 2020 lopussa ja niiden aikana pohditaan mm. osaamismerkkien myöntämistä ja niihin kirjatun osaamisen arvioimista. Opettajat pääsevät tutustumaan osaamismerkein ohjautuvan oppimisen ajatukseen heille myönnettävien osaamismerkkien kautta.
Osaamismerkkien pilottikoulutukset -työpaketissa testataan hankkeessa kehitettävää viisitasoista osaamisjärjestelmää ja sen toimivuutta erilaisilla oppijoilla. Ensimmäisenä testataan alimman tason osaamismerkkejä ja niiden toimivuutta Valma-koulutuksessa olevilla opiskelijoilla. Tämän jälkeen (kevät 2020) testataan ylemmän tason osaamismerkkien toimintaa opetusmateriaalien, osaamisen tasojen ja teknisen toimivuuden ja oppimisanalytiikan kannalta. Syksystä 2020 alkaen merkkijärjestelmää pilotoidaan heterogeenisillä ryhmillä oppimisanalytiikan avulla. Näissä pyritään löytämään tärkeimmät kehityskohteet keväälle 2021.
Viestinnän työpaketin tavoitteena on varmistaa hankkeen sisäisen ja ulkoisen viestinnän mutkaton sujuminen. Hankkeen alkuvaiheessa työ painottuu graafisen ilmeen suunnitteluun sekä viestintäkanavien valintaan ja käyttöönottoon. Pian hankkeen etenemistä voikin seurata useammassa sosiaalisen median kanavassa.
