Onnistu digikouluttajana – uutta kouluttajalle!

Kuvituskuva

Oppijalähtöisillä digitaitokoulutuksilla on saavutettu upeita tuloksia Työelämän digitaidot kuntoon -hankkeessa! Väittämään “Digitaitoni ovat riittävät arjessa, opinnoissa ja työelämässä.” on peräti 29 % kasvua oppijoiden täyttämässä alkutilannekartoituksessa verrattuna lopun itsearviointiin. Työelämän digitaidot kuntoon-hankkeessa kehitetty koulutus kasvattaa osallistujien digirohkeutta.

Hankkeessa toteutettujen koulutusten pohjalta laadittiin uusi verkkomateriaali digikouluttajille ja se on julkaistu osoitteessa:  https://kaikkienmalli.fi/digikouluttajalle/. ESR-rahoitteisten hankkeiden tuotosten mukaisesti se on kaikkien vapaasti ja maksutta käytettävissä. Digiperustaitokoulutusten suunnittelussa hyödynnetään pedagogisena mallina  Kaikkien-mallia ja Digitaitojen osaamismerkkijärjestelmä määrittelee puolestaan koulutusten sisältönä olevat digiperustaidot. 

Koulutusmalli on helposti käyttöön otettavissa digiperustaitojen kouluttamiseen. Kouluttajan ei tarvitse olla IT-nero. Aineistossa on hyödynnetty valmiita ohjevideoita ja kouluttajan käyttöön tarjotaan helposti käyttöön otettavia tehtäviä.

Osuvat taidot –hankkeen videot antavat hyvän pohjan opittaville perustaidoille ja niitä on täydennetty muutamilla muilla videoilla.  Aineistossa on lisäksi paljon keskustelutehtäviä ja harjoituksia. Oppiminen perustuu yhdessä pohtimiseen, toisilta oppimiseen ja itse tekemiseen.

Koulutusmallia on testattu monien eri kohderyhmien kanssa useissa eri organisaatioissa. Digiperustaitoja vahvistamalla tuetaan oppijan toimimista digiyhteiskunnassa ja myös kouluttaja voi oppia uutta. Aineisto toimii erilaisten kohderyhmien kanssa.

Kokosimme hankkeen kokemuksista koulutuksessa huomioitavia asioita erilaisiksi listoiksi tukemaan kouluttajan työtä. Löydät aineistostamme esimerkiksi selkeän kuvauksen asioista, joita on hyvä huomioida ennen, aikana ja jälkeen digitaitoja opiskellessa sekä huomioita erilaisten kohderyhmien kanssa työskennellessä. Aineistosta löytyy myös valmiita malleja merimerkiksi alkukartoituksen ja loppupalautteen kokoamiseen sekä muita lomakepohjia.

Aineistoa voi käyttää kokonaisuutena tai poimia omaan koulutukseen soveltuvia osioita. Osaamista voidaan tunnistaa ja tunnustaa Digitaitomerkistön perusosaajamerkeillä. Aineisto on hyödynnettävissä myös ilman osaamismerkkejä. Sovella siis aineistoa vapaasti vastaamaan oman kohderyhmäsi tarpeita!

Digitaidot kuuluvat kaikkien arkeen – opitaan yhdessä!

Kirjoittaja

Virpi Markkanen

Virpi Markkanen
projektipäällikkö
Työelämän digitaidot kuntoon -hanke
Opintokeskus Sivis

Opintokeskus Siviksen, Kvs-säätiö, Etelä-Helsingin kansalaisopiston ja Marttaliiton neljän Marttapiirin yhteishanke toteutetaan aikavälillä lokakuu 2021 ja elokuu 2023. Siviksen koordinoiman hankkeen rahoittajana on Euroopan sosiaalirahasto (ESR). Tämä REACT-EU-hanke rahoitetaan osana unionin covid-19-pandemian johdosta toteuttamia toimia.

Tule kuulemaan lisää

Badge Finland -webinaarissa 23.8. klo 14-15 Virpi Markkanen ja Ville Särkelä Opintokeskus Siviksestä sekä Nina Hjelt KVS-säätiöstä kertovat, miten Työelämän digitaidot kuntoon -hankkeessa kehitettiin digitaitoihin liittyvää opetusta ja oppimateriaalia.

Pilotointi avainasemassa osaamismerkistöjen kehittämisessä

Artikkelin kuvituskuva

Osuvat taidot -käsikirjassa avaamme pilottien merkitystä laajojen osaamismerkistöjen kehittämisessä. Mm. valtakunnallisen digitaitomerkistön lopullinen muoto rakentui pilottien avulla. Lisäksi analytiikan hyödyntäminen merkkien suorittamisessa ja seurannassa oli kehitystyön aikana merkittävässä roolissa.

Pilottien avulla testattiin osaamismerkistöä käytännössä

Ammatillisen koulutuksen oppilaitokset OSAO, Kiipulan ammattiopisto, Omnia, Sedu, Luksia ja Salpaus pilotoivat digitaitomerkistöä osana Toiminta digitaalisessa ympäristössä (TDY) tutkinnon osa-aluetta. Valmis digitaitojen osaamismerkistö kattaa kyseisen osa-alueen pakolliset osaamistavoitteet (2 osp) ja osaamisen arvioinnin. TDY-osa-alueen sisältöjen kanssa teimme tiivistä yhteistyötä myös Opetushallituksen kanssa.

Lisäksi merkistöä pilotoitiin laajasti Digi- ja väestötietoviraston digitukitoimijoiden keskuudessa sekä vapaan sivistystyön oppilaitoksissa (Opintokeskus Sivis, Ahjolan kansalaisopisto) erilaisilla kohderyhmillä.

Hankeaikana toteutettiin kolme kierrosta pilotteja. Pilotit olivat kehittämistyötä, jossa käytännön testaamisten kautta todennettiin pilotoidun kohteen toimivat osat ja löydettiin edelleen kehitettävät asiat.

Oppimisympäristön merkitys osaamismerkein ohjautuvassa oppimisessa

Verkko-oppimisympäristöllä on keskeinen rooli niin osaamismerkein ohjautuvan oppimisen kehittämisessä ja käyttöönotossa kuin osaamismerkkien kehitystyössäkin. Hankeaikana hyödynnettiinkin useita eri verkko-oppimisympäristöjä, joiden teknisiä ominaisuuksia ja käyttömahdollisuuksia avataan käsikirjassa. Koeteltuja ympäristöjä olivat Google Classroom, Microsoft Teams, Padlet ja ThingLink sekä Moodle.

Käsikirjassa avaamme eri ympäristöjen käyttöä ja hyödynnettävyyttä niin opettajan kuin merkkien suorittajankin näkökulmasta. Lisäksi tarkastelemme ympäristöjä mm. ohjauksen sekä merkkihakemusten jakamisen, arvioinnin ja seurannan näkökulmasta – näistä erityisesti seurannan keinot ovat toistaiseksi lähes kaikissa oppimisympäristöissä haasteellisia.

Analytiikan hyödyt osaamismerkkien ja oppimateriaalien käytössä ja kehittämisessä

Oppimisympäristöissä on huomattavia eroja analytiikan näkökulmasta. Jossain ympäristöissä analytiikkaan on jo panostettu, joissain se perustuu yleiseen klikkauksen tilastointiin ja kaikissa analytiikkaa ei ole vielä lainkaan. Seurantaa palvelisi, kun tehtävät olisi mahdollista ajoittaa ja edistymisen seuranta analytiikan avulla olisi helppoa, tai ylipäätään mahdollista.

Käsikirjassa käsitellään erityisesti Moodle-oppimisympäristön datan keräämiseen ja analytiikan hyödyntämiseen liittyviä mahdollisuuksia, sillä hankkeessa käytetyistä oppimisympäristöistä se tallentaa toistaiseksi eniten tietoa.

Osaamismerkkien suorittamiseen opastavia opetusvideoita on ladattu Youtubeen, joka tarjoaa erinomaisia mahdollisuuksia analysointiin. Videoanalytiikka sisältää mm. katseluaika- ja sitouttamisraportit, joista saatavien lisätietojen avulla opetusvideoiden kehittäminen helpottuu ja saadaan tietoa markkinoinnin saavutettavuudesta.

Käsikirjassa avataan myös tietojärjestelmien käyttöönotossa tärkeää tietosuojan ja henkilötietojen käsittelyn näkökulmaa.

Käsikirjasta tukea uusien osaamismerkistöjen rakentamiseen

Huolellisesti toteutettu osaamismerkistö on kevyt ylläpidettävä. Osuvat taidot -käsikirja on erinomainen aloituspiste, kun on aika hypätä osaamismerkkien maailmaan.

Kirjoittaja

Merja Sjöblom
digiosaamisen vauhdittaja
TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry