Digitaidot kuuluvat kaikkien arkeen – opitaan yhdessä!

Työelämän digitaidot kuntoon -hankkeessa tunnistetaan ja tunnustetaan digiosaamista valtakunnallisilla Osuvat taidot -digitaalisilla osaamismerkeillä. Hanke järjestää kahden opintopisteen laajuisia digiperustaitokoulutuksia eri puolilla Suomea: Pääkaupunkiseudulla, Lahdessa, Lappeenrannassa ja Hämeenlinnassa. 

Digiperustaitokoulutusten suunnittelussa hyödynnetään Kaikkien-mallia pedagogisena mallina ja Osuvat taidot -osaamismerkkijärjestelmän osaamistavoitteita ja merkkejä opitun tunnustamisessa. Osaamisen tunnustamista digitaalisilla osaamismerkeillä on kokeiltu monenlaisten kohderyhmien kanssa, mm. maahanmuuttajaäitien, SPR:n Kontti-tavaratalojen työntekijöiden ja vankien kanssa. 

Osuvien taitojen merkkiperheeseen kuuluu kuusi digiperustaitojen merkkiä ja jos oppija suorittaa ne kaikki, saa hän myös Perusosaaja-metamerkin. Osaamismerkki on hyvä ja konkreettinen tapa testata opittu asia. Toisia pelillinen tapa innostaa enemmän. Kuusi oppijaamme on suorittanut kaikki kuusi osaamismerkkiä ja saavuttivat Perusosaaja metamerkin. Kaikkiaan kevätkauden koulutuksissa suoritettiin 123 osaamismerkkiä. Oppijoita koulutuksiin osallistui 68 henkilöä. 

Opittua osaamismerkeistä 

Olemme tehneet osaamismerkkien hyödyntämisestä huomioita ja havaintoja hankkeen koulutuksissa. Jaan tässä bogissa niistä olennaisimpia.  

Osaamismerkkien suorittaminen vaatii hyvää suomen kielen taitoa ja malttia. Digiperustaitojen opiskelussa on hyvä, että sanastosta löytyy tietoteknistä sanastoa. Osaamismerkkien hakemusten lukeminen ja ohjeiden ymmärtäminen ei myöskään onnistu heikolla suomen kielen taidolla.  

Osaamismerkeissä on vaativa taitovaatimus, sillä vastauksista täytyy olla 100 % oikein. Hakemuksia palautetaan usein myös täydennettäväksi. Hakemukseen palaaminen vaatii malttia ja pitkäjänteisyyttä. Vaikka kouluttajamme ovat tarkistuspyyntöviesteissä kertoneet kohdan, missä virheellinen vastaus on, kaikki tarkistuspyynnöt eivät johda merkin suorittamiseen. Tässä kohdassa on hyvä tarjota tukea oppijalle.  

Kurssikerroilla varaamme työskentelyaikaa merkkien suorittamiseen. Merkin vaatimukset kasvavat merkkien edetessä. Sovellusten käyttö ja hallinta -osaamismerkissä hakemukseen liitetään Wordilla ja Excelillä tehdyt harjoitukset. Nämä voivat olla haastavia, jos kyseiset ohjelmat tulevat tutuksi vasta koulutuksessa.  

Ensimmäisellä kurssikerralla olemme usein myös tehneet kaikille tilit Open Badge Passport -palveluun, jossa jokainen voi vastaanottaa merkit. Tämä itsessään on hyvä digitaitoharjoitus. Kuten monissa järjestelmissä tunnukset tehdään sivulla ja sen jälkeen se vahvistetaan omassa sähköpostissa.  

Maltti on valttia myös digiperustaitokouluttajalle. Merkkien suorittamiseen ja harjoituksiin tulee varata riittävästi aikaa ja monia asioita käydään katsomassa oppijan omalla laitteella. Joitakin useampaan kertaan sillä kaikki uudet asiat eivät jää välttämättä kerralla mieleen.  

Hanketta tehdään isolla toimijajoukolla 

Opintokeskus Siviksen, Kvs-säätiön, Etelä-Helsingin kansalaisopiston ja Marttaliiton neljän Marttapiirin yhteishanke toteutetaan aikavälillä lokakuu 2021 ja elokuu 2023. Siviksen koordinoiman hankkeen rahoittajana on Euroopan sosiaalirahasto (ESR). Tämä REACT-EU-hanke rahoitetaan osana unionin covid-19-pandemian johdosta toteuttamia toimia. Työelämän digitaidot kuntoon -hankkeen tavoitteena on vahvistaa työikäisten ihmisten digitaalisia taitoja, jotta heidän arjessa, työssä ja opinnoissa toimiminen vahvistuu. Käytännön koulutusten lisäksi hankkeessa luodaan digiperustaitojen koulutusmalli ja koulutuksen tukimateriaali. Niiden tarkoitus on tukea kaikkia digiperustaitojen kouluttamisesta kiinnostuneiden työtä. Mallin ja materiaalin saa vapaaseen käyttöön kaikkienmalli.fi -sivuston kautta loppukeväästä 2023 alkaen. 

Kirjoittaja

Virpi Markkanen
Työelämän digitaidot kuntoon -hankkeen projektipäällikkö
Opintokeskus Sivis

Badge Finland -webinaarissa kuulet lisää

 17.1.2023 Työelämän digitaidot kuntoon -hanketiimi kertoo tekemästään työstä ja kokemuksista. Tervetuloa kuulolle, ilmoittaudu webinaarin tästä>>

Vauhdikas osaamismerkkisyksy alkamassa!

Näytön äärellä

Ovatko osaamismerkit jo tuttuja? Onko suunnitelmissa uuden osaamismerkistön rakentaminen tai olemassa olevan hyödyntäminen? Tarjolla on nyt runsaasti oppaita, koulutusta ja webinaareja osaamismerkkityön tueksi.

Miksi osaamismerkit?

Osaamismerkit tuovat näkyväksi monenlaista osaamista, jonka mittaaminen ja kuvailu on ollut haastavaa. Osaamista voi kertyä monella tapaa ja esimerkiksi harrastuksista kertyneitä taitoja on ollut vaikea osoittaa luotettavasti. Osaamistavoitteiden ja -kriteereiden osaamisperusteinen kuvaus tekee osaamismerkeistä loistavan tavan osoittaa osaamista. 

Osaamismerkit tukevat sujuvaa siirtymistä opinnoista työelämään ja myös myöhempiä liikkeitä vaikka alalta toiselle. Samalla helpottuu osaamista arvioivan henkilön tehtävä: Kunkin osaamismerkin kriteerit on tarkasti kuvattu, joten on helppoa tarkistaa, mitä osaamista merkki vastaa. 

Moni organisaatio käyttää jo osaamismerkkejä varmistaakseen henkilöstönsä toimintavalmiuksia. Esimerkiksi riittävä osaamistaso tietoturva-asioissa on nykyaikana välttämätön, ja lisäkoulutustarpeet on hyödyllistä tunnistaa hyvissä ajoin. 

Oppaita osaamismerkkityön tueksi

Osuvat taidot -hankkeessa (vv. 2019-2022) tuotettiin digitaitojen osaamismerkistön lisäksi erinomaisia oppaita, joita voi hyödyntää osaamismerkkien suunnittelu- ja toteuteustyössä.

Osuvat taidot -käsikirja: opas valtakunnallisen osaamismerkkijärjestelmän kehittämiseen

Oppaassa kerrotaan mitä osaamismerkit ovat, miten ne vaikuttavat oppimiseen ja mitä merkkien suunnittelussa ja käyttöönotossa kannattaa huomioida. Oppaan esimerkkinä toimii valtakunnallisen digitaitojen osaamismerkistön kehitystyö ja yhdentoista kumppaniorganisaation yhteinen matka Osuvat taidot –hankkeessa.

Valtakunnallisen Osuvat taidot -osaamismerkistön kehitystyön keskiössä olivat koulutuksessa ja työelämässä tarvittavat perusdigitaidot, joita jokainen tarvitsee yhteiskunnan eri toimintoihin osallistumiseen. Oppaan mallit ovat sovellettavissa muiden aihealueiden osaamismerkistöjen toteuttamiseen.

Osaamismerkistön hallintamalli

Hallintamalli on suunnattu osaamismerkistön jo käyttöön ottaneelle tai sitä harkitsevalle organisaatiolle.

Tiiviiseen tietopakettiin on koottu merkistön kuvaus, merkkien suorittamisen polku ja ohjeita oman organisaation myöntämien merkkien hallinnointiin Open Badge Factory -palvelussa.

Opas ohjeistaa myös, kuinka merkin suorittaja rekisteröityy Open Badge Passport -palveluun, kuinka merkkejä vastaanotetaan ja kuinka vastaanotettuja merkkejä hyödynnetään.

Badge Finland -webinaarit

Badge Finland -verkoston tavoitteena on lisätä tietoisuutta osaamismerkkien monipuolisista käyttömahdollisuuksista ja hyödyistä sekä edistää osaamismerkkien käyttöönottoa Suomessa. Verkosto myös edistää organisaatioiden välistä yhteistyötä yli sektorirajojen.

Verkosto tarjoaa mm. maksuttomia webinaareja, joissa kerrotaan erilaisista tavoista hyödyntää osaamismerkkejä. Syksyn 2022 webinaarisarja on valmisteilla ja ensimmäisiin webinaareihin voi jo ilmoittautua.

Digitaitojen osaamismerkistö

Digitaitojen osaamismerkit otettiin alkuvuodesta käyttöön ja ne ovatkin päässeet hyvin vauhtiin! Merkkejä on tähän mennessä myönnetty jo yli 10 000 kappaletta ja vauhti kiihtyy. Yli kolmenkymmenen digitaitomerkkejä myöntävän organisaation joukko laajenee syksyn mittaan ja digitaitojen osaamismerkkejä myönnetäänkin hyvin erilaisille kohderyhmille työelämässä, opinnoissa ja muissa yhteyksissä.  

Ammatillisille oppilaitoksille digitaitomerkistö tarjoaa valmiin ratkaisun TDY-kurssin pakollisten osioiden osaamisen todentamiseen. Digitaitojen osaamismerkistö kattaa kyseisen osa-alueen pakolliset osaamistavoitteet (2 osp) ja osaamisen arvioinnin. 

Kirjoittaja

Merja Sjöblom, digiosaamisen vauhdittaja, TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry

Osaamismerkki kannustaa digitukijoita tunnistamaan osaamistaan

Digituki

Yhteiskunnan digitalisoituessa jokainen meistä tarvitsee digitaitoja. Jokainen meistä tarvitsee toisinaan myös ulkopuolista tukea oman digiosaamisensa kehittämiseen. Tuen tarve voi liittyä turvalliseen toimintaan digiympäristössä, medialukutaitoon, tiedonhakuun tai vaikkapa tietyn digipalvelun käyttöön.

Yhä useampi asiakaspalvelutehtävissä toimiva kunnan, valtion, järjestön ja yrityksen työntekijä onkin viime vuosien aikana saanut itselleen uuden roolin, digitukijan roolin. Usein kyse on uudesta tavasta opastaa asiakkaita eikä digitukea antava sosiaalityöntekijä, opettaja tai työkaveri miellä itseään ensisijaisesti digitukijaksi. Usein digitaitojen opastaminen herättääkin pohtimaan omaa osaamista; onko minulla itselläni riittävä osaaminen, jotta voin opastaa muita?

Erilaiset tehtävät ja organisaatiot osaamisen määrittelyn haasteina

Digi- ja väestötietovirasto (DVV) koordinoi valtakunnallista digituen kehittämistä. Tarve digituessa tarvittavan osaamisen määrittelemiselle nousi meille esiin jo vuosia sitten digituen antajien taholta. Digitukijat halusivat olla varmoja siitä, että heidän oma osaamisensa on riittävää ja oikeanlaista. Haasteena oli digituen antajien laaja kirjo: meidän täytyi löytää niin valtion viranomaista kuin järjestön vapaaehtoista yhdistävä osaaminen. Sen lisäksi oli luotava mahdollisimman monelle digitukijalle soveltuva tapa saada tukea osaamisen kehittämiseen ja tunnistamiseen.

Ratkaisuksi löytyivät osaamismerkit ja niiden avulla toteutettava osaamisen tunnistaminen. Pääsimme mukaan pilotoimaan digitaitoja kartoittavia Osuvat taidot -osaamismerkkejä. Pilotoinnilla kokosimme tietoa merkeistä niiden kehittäjille, mutta samalla haimme digitukijoille soveltuvaa digiosaamista sekä arvioimme ovatko osaamismerkit ylipäätään hyvä väline osaamisen tunnistamiseen digituen toimijoille. Neljä viidestä pilotointiin osallistuneesta digitukijasta tutustui ensimmäistä kertaa osaamismerkkeihin – samalla tavoin asia oli meillekin uusi.

Osaamismerkit koettiin kuitenkin hyväksi tavaksi tunnistaa ja sanoittaa digitaitojen osaamista. Pilotoinnin yhteydessä kokoamamme palautteen perusteella todettiin, että suurimmalle osalle digitukijoista riittävät perusdigitaidot eli Perusosaaja-merkin sisältämä osaaminen. Osuvat taidot -osaamismerkkien avulla saimme sanoitettua digituessa tarvittavan digitaitojen osaamisen.

Tunnistimme kuitenkin, ettei onnistuneessa digituessa riitä ainoastaan digitaitojen hallinta vaan tarvitaan myös taitoa ihmisten kohtaamiseen ja vuorovaikutukseen. Yhdessä digituen verkoston kanssa määrittelimme digituen eettisen ohjeistuksen tuntemisen ja ohjausosaamisen luovan hyvän pohjan tälle. Nämä kolme osaamismerkkiä: eettinen ohjeistus, ohjaustaidot sekä digitaidot muodostavat Digitukija-osaamismerkin.

Digituen osaamismerkistö

Suosio yllätti positiivisesti

Ensimmäiset digituen osaamismerkkimme julkaisimme keväällä 2021. Yksittäiset digituen osaamismerkit yhteen kokoava Digitukija-osaamismerkki puolestaan julkaistiin elokuussa 2021. Osaamismerkkien suosio on yllättänyt odotuksemme täysin; Tällä hetkellä olemme saaneet jo yli 3 000 osaamismerkkihakemusta ja lähes päivittäin saamme uusia hakemuksia.

Osaamismerkkien avulla osaamisen tunnistaminen on helppoa niin yksittäisille digitukijoille kuin digitukea tarjoaville organisaatioillekin. Osaamismerkkien hankkiminen on vapaaehtoista. Niiden hyödyt on kuitenkin tunnistettu ja tällä hetkellä muutamat järjestöt ja esimerkiksi Vantaan ja Espoon kaupungit suosittelevat digituen osaamismerkkien hankkimista digituen tehtävissä toimiville työntekijöilleen. Digitukijoiden oma osaamismerkki kannustaa ja rohkaisee digitukijoita luottamaan omaan osaamiseensa. Tästä hyötyy luonnollisesti digitukija itse, mutta ennen kaikkea digitukea tarvitseva asiakas.

Kirjoittaja

Erityisasiantuntija Mirva Gullman, Digi- ja väestötietovirasto