Tunnistetaan ja näytetään osaaminen osaamismerkein

Kuvituskuva

Digitaitojen osaamismerkistö tarjoaa valmiin, valtakunnallisen mallin keskeisten digitaitojen tunnistamiseen ja tunnustamiseen. Digitaitojen osaamismerkistö sisältää kymmenen osaamisaluetta viidellä tasolla. Merkin suorittaja valitsee itse, mille tasolle hän haluaa päästä – monelle sopii Perusosaaja-taso, mutta toiset kipuavat ylimmälle, Ongelmanratkaisija-tasolle saakka.

Kunkin osaamisalueen osaaminen näytetään osaamismerkkihakemuksella ja taitonsa hyväksytysti osoittanut henkilö kerää merkit henkilökohtaiseen osaamismerkkipassiinsa (Open Badge Passport), josta hän voi jakaa niitä eteenpäin vaikkapa LinkedIniin tai linkkinä esim. CV:hen.

Digitaalisen osaamismerkin avulla loppukäyttäjä, kuten työnantaja, näkee yhdellä silmäyksellä, mitä konkreettista osaamista henkilöllä on. Hän pystyy myös varmistamaan merkin aitouden yhdellä klikkauksella.

Digitaitomerkistön toisena toimintavuonna merkkien suoritusmäärät tuplaantuivat

Digitaitomerkistön avulla tunnistetaan konkreettista osaamista ensimmäisestä merkistä lähtien. Osaamista tunnistetaan ymmärrystä mittaavilla monivalintatehtävillä ja konkreettisilla toiminnallisilla tehtävillä – esimerkiksi työvälineohjelmiston käyttötaidoilla, monipuolisilla tiedonhakutaidoilla, tietyön taidoilla tai videon tekemisellä ja jakamisella.   

Merkistön suoritusmäärät näyttävät, että jokaisella meistä on erilaiset osaamistarpeet. Jokainen suoritus on arvokas ja osaamista kannattaa näyttää – sillä tasolla kuin oman työtehtävän tai tavoitteiden mukaan on hyvä.

Merkkejä suoritettiin vuonna 2022 yli 11.700 ja vuonna 2023 jo 20.800 kappaletta

Merkistön Perusosaaja-taso sisältää kuusi osaamisaluetta, joiden hallinta osoittaa henkilön osaavan käyttää digitaalisia laitteita ja palveluita turvallisesti ja vastuullisesti viestinnässä ja asioinnissa. Lisäksi hän osaa etsiä tietoa digitaalisissa ympäristöissä ja arvioida tiedon luotettavuutta sekä suojata henkilökohtaisia tietoja ja yksityisyyttä. Hän osaa käyttää yleisimpiä toimistosovelluksia sekä hyödyntää, tuottaa ja jakaa digitaalista sisältöä tekijänoikeuksia noudattaen.

Jo nämä taidot palvelevat hyvin jokaista digitalisoituvassa maailmassa opiskelevaa tai työskentelevää henkilöä. Seuraavilla tasoilla syvennytäänkin jo mm. tietotyön ja yhteistyön taitoihin sekä uusien teknologioiden tuomiin mahdollisuuksiin.

Taitojen kehittäminen vaatii usein aikaa: joka tasolla koontimerkin määrät ovat kasvaneet huimasti!

Ilmoittaudu mukaan kevään Badge Finland -webinaareihin

  • Ilo ja hyöty irti osaamismerkeistä
  • Työturvallisuuteen ja työhyvinvointiin keskittyvät osaamismerkit
  • Osaamismerkit yritysyhteistyön mallina ammattikorkeakoulussa
  • Luksiassa tunnistetaan myös henkilöstön osaamista digitaalisin osaamismerkein

Lisätiedot

Merja Sjöblom
TIEKE
merja.sjoblom[at]tieke.fi

Digituen osaamismerkeille selkeä tarve – myönnettyjen merkkien määrä tuplaantunut

Perusosaajasta digitukijaksi

Digituen osaamismerkkejä on myönnetty jo yli 6 200. Erityisesti kunnat hyödyntävät osaamismerkkejä digitukijoiden osaamisen tunnistamisessa. Ne myös suosittelevat merkkien hankkimista asiakaspalvelutehtävissä toimiville työntekijöilleen. Digituen osaamismerkistö sisältää digitukeen liittyvän osaamisen eli digituen eettisyyden ja ohjaustaitojen lisäksi myös digitaitomerkistön osaamismerkkejä.

Nelisen vuotta sitten pilotoimme digitaitojen osaamismerkkejä digituen toimijoiden kanssa. Tuolloin pohdimme kannattaako osaamismerkkejä ottaa käyttöön, miten niitä voidaan hyödyntää ja kuka niistä hyötyisi?

Hyväksyttyjen osaamismerkkien määrän kehitys:

Hyväksyttyjen osaamismerkkien määrän kehitys202120222023 (Q3 lopussa)
Kaikki merkit yhteensä13112 186
(+875)
3038
(+852)

Pilotoinnin jälkeen otimme digitaitojen osaamismerkit käyttöön. Niiden lisäksi tuotimme myös omia, digitukijoille kohdennettuja osaamismerkkejä. Tällä hetkellä olemme myöntäneet jo yli 6 200 osaamismerkkiä. Oletimme määrän pienenevän jossain vaiheessa, mutta toistaiseksi näin ei ole käynyt. Osaamismerkkihakemuksia tulee tasaisena virtana läpi vuoden. Saamme uusia hakemuksia jopa heinäkuussa, jolloin Suomen väitetään olevan suljettu.

Kunnat kannustavat asiakaspalvelutehtävissä työskenteleviä hankkimaan digituen osaamismerkkejä

Ketkä osaamismerkkejä sitten hakevat? Suurin osa merkkien suorittajista ja hakijoista tulee kunnista, valtion virastoista ja järjestöistä, mutta myös yksityisistä yrityksistä. Lisäksi ihmiset hakevat merkkejä täysin vapaaehtoisesti. Erilaisista taustoista huolimatta yhdistävänä tekijänä on digitukijana toimiminen eli digipalveluiden, -asioinnin ja laitteiden käytössä opastaminen.

Kysymme osaamismerkkihakemuksissa hakijoiden taustaorganisaation. Heinä-syyskuussa 2023 lähes puolet osaamismerkkien hakijoista työskenteli kunnissa. Useat kunnat suosittelevat osaamismerkkien suorittamista digitukitehtävissä toimiville työntekijöilleen, koska osaamismerkkien avulla on helppo tunnistaa oma digituessa tarvittava osaaminen. Lisäksi niiden avulla ohjautuva oppiminen on mahdollista toteuttaa itselle sopivana ajankohtana, koska oppimateriaali on saatavilla verkosta jokaiselle sopivana ajankohtana.

Osaamismerkkejä on mahdollista hankkia Taitoja tuen antajalle -verkkokoulutuksen avulla. Koulutuksen suorittaneilla henkilöillä on mahdollisuus lunastaa itselleen Digituen ohjaustaidot -osaamismerkki. Tätä mahdollisuutta on hyödyntänyt vuoden 2023 ensimmäisen puolikkaan aikana lähes puolet koulutuksen suorittaneista 139 henkilöstä.

Perusosaaja-merkit osana Digi- ja väestötietoviraston Digitukija-koontimerkkiä

Hyödynnämme digitaitomerkistön Perusosaaja-merkkejä osana Digi- ja väestötietoviraston Digitukija-koontimerkkiä. Yhdessä digituen verkoston kanssa olemme tunnistaneet digitukijoiden tarvitsevan digitaitojen lisäksi myös ohjausosaamista ja eettisen toiminnan osaamista. Jokaisesta kolmesta osa-alueesta on mahdollista suorittaa oma osaamismerkki. Sen jälkeen myöntyy automaattisesti Digitukija-koontimerkki. Ensimmäisen vuoden, 2021 aikana myönsimme 29 Digitukija-koontimerkkiä.

Vuonna 2022 merkkejä myönnettiin 85. Kuluvan vuoden syyskuun loppuun mennessä niitä on myönnetty jo 140. Innolla odotamme millaisiin lukuihin päästään vuoden loppuun mennessä.

Me tuotimme oman Digitukija-koontimerkkimme hyödyntämällä digitaitomerkistön valmiita osaamismerkkejä. Kannustamme hyödyntämään muiden tuottamia osaamismerkkejä omien koontimerkkien kokoamisessa!


Lue lisää valtakunnallisesta digituen kehittämisestä: https://dvv.fi/digituki

Tutustu digituen osaamismerkkeihin: https://dvv.fi/osaamismerkit

Kirjoittaja

Mirva Gullman

Mirva Gullman
erityisasiantuntija
Digi- ja väestövirasto

Onnistu digikouluttajana – uutta kouluttajalle!

Kuvituskuva

Oppijalähtöisillä digitaitokoulutuksilla on saavutettu upeita tuloksia Työelämän digitaidot kuntoon -hankkeessa! Väittämään “Digitaitoni ovat riittävät arjessa, opinnoissa ja työelämässä.” on peräti 29 % kasvua oppijoiden täyttämässä alkutilannekartoituksessa verrattuna lopun itsearviointiin. Työelämän digitaidot kuntoon-hankkeessa kehitetty koulutus kasvattaa osallistujien digirohkeutta.

Hankkeessa toteutettujen koulutusten pohjalta laadittiin uusi verkkomateriaali digikouluttajille ja se on julkaistu osoitteessa:  https://kaikkienmalli.fi/digikouluttajalle/. ESR-rahoitteisten hankkeiden tuotosten mukaisesti se on kaikkien vapaasti ja maksutta käytettävissä. Digiperustaitokoulutusten suunnittelussa hyödynnetään pedagogisena mallina  Kaikkien-mallia ja Digitaitojen osaamismerkkijärjestelmä määrittelee puolestaan koulutusten sisältönä olevat digiperustaidot. 

Koulutusmalli on helposti käyttöön otettavissa digiperustaitojen kouluttamiseen. Kouluttajan ei tarvitse olla IT-nero. Aineistossa on hyödynnetty valmiita ohjevideoita ja kouluttajan käyttöön tarjotaan helposti käyttöön otettavia tehtäviä.

Osuvat taidot –hankkeen videot antavat hyvän pohjan opittaville perustaidoille ja niitä on täydennetty muutamilla muilla videoilla.  Aineistossa on lisäksi paljon keskustelutehtäviä ja harjoituksia. Oppiminen perustuu yhdessä pohtimiseen, toisilta oppimiseen ja itse tekemiseen.

Koulutusmallia on testattu monien eri kohderyhmien kanssa useissa eri organisaatioissa. Digiperustaitoja vahvistamalla tuetaan oppijan toimimista digiyhteiskunnassa ja myös kouluttaja voi oppia uutta. Aineisto toimii erilaisten kohderyhmien kanssa.

Kokosimme hankkeen kokemuksista koulutuksessa huomioitavia asioita erilaisiksi listoiksi tukemaan kouluttajan työtä. Löydät aineistostamme esimerkiksi selkeän kuvauksen asioista, joita on hyvä huomioida ennen, aikana ja jälkeen digitaitoja opiskellessa sekä huomioita erilaisten kohderyhmien kanssa työskennellessä. Aineistosta löytyy myös valmiita malleja merimerkiksi alkukartoituksen ja loppupalautteen kokoamiseen sekä muita lomakepohjia.

Aineistoa voi käyttää kokonaisuutena tai poimia omaan koulutukseen soveltuvia osioita. Osaamista voidaan tunnistaa ja tunnustaa Digitaitomerkistön perusosaajamerkeillä. Aineisto on hyödynnettävissä myös ilman osaamismerkkejä. Sovella siis aineistoa vapaasti vastaamaan oman kohderyhmäsi tarpeita!

Digitaidot kuuluvat kaikkien arkeen – opitaan yhdessä!

Kirjoittaja

Virpi Markkanen

Virpi Markkanen
projektipäällikkö
Työelämän digitaidot kuntoon -hanke
Opintokeskus Sivis

Opintokeskus Siviksen, Kvs-säätiö, Etelä-Helsingin kansalaisopiston ja Marttaliiton neljän Marttapiirin yhteishanke toteutetaan aikavälillä lokakuu 2021 ja elokuu 2023. Siviksen koordinoiman hankkeen rahoittajana on Euroopan sosiaalirahasto (ESR). Tämä REACT-EU-hanke rahoitetaan osana unionin covid-19-pandemian johdosta toteuttamia toimia.

Tule kuulemaan lisää

Badge Finland -webinaarissa 23.8. klo 14-15 Virpi Markkanen ja Ville Särkelä Opintokeskus Siviksestä sekä Nina Hjelt KVS-säätiöstä kertovat, miten Työelämän digitaidot kuntoon -hankkeessa kehitettiin digitaitoihin liittyvää opetusta ja oppimateriaalia.

Pilotointi avainasemassa osaamismerkistöjen kehittämisessä

Artikkelin kuvituskuva

Osuvat taidot -käsikirjassa avaamme pilottien merkitystä laajojen osaamismerkistöjen kehittämisessä. Mm. valtakunnallisen digitaitomerkistön lopullinen muoto rakentui pilottien avulla. Lisäksi analytiikan hyödyntäminen merkkien suorittamisessa ja seurannassa oli kehitystyön aikana merkittävässä roolissa.

Pilottien avulla testattiin osaamismerkistöä käytännössä

Ammatillisen koulutuksen oppilaitokset OSAO, Kiipulan ammattiopisto, Omnia, Sedu, Luksia ja Salpaus pilotoivat digitaitomerkistöä osana Toiminta digitaalisessa ympäristössä (TDY) tutkinnon osa-aluetta. Valmis digitaitojen osaamismerkistö kattaa kyseisen osa-alueen pakolliset osaamistavoitteet (2 osp) ja osaamisen arvioinnin. TDY-osa-alueen sisältöjen kanssa teimme tiivistä yhteistyötä myös Opetushallituksen kanssa.

Lisäksi merkistöä pilotoitiin laajasti Digi- ja väestötietoviraston digitukitoimijoiden keskuudessa sekä vapaan sivistystyön oppilaitoksissa (Opintokeskus Sivis, Ahjolan kansalaisopisto) erilaisilla kohderyhmillä.

Hankeaikana toteutettiin kolme kierrosta pilotteja. Pilotit olivat kehittämistyötä, jossa käytännön testaamisten kautta todennettiin pilotoidun kohteen toimivat osat ja löydettiin edelleen kehitettävät asiat.

Oppimisympäristön merkitys osaamismerkein ohjautuvassa oppimisessa

Verkko-oppimisympäristöllä on keskeinen rooli niin osaamismerkein ohjautuvan oppimisen kehittämisessä ja käyttöönotossa kuin osaamismerkkien kehitystyössäkin. Hankeaikana hyödynnettiinkin useita eri verkko-oppimisympäristöjä, joiden teknisiä ominaisuuksia ja käyttömahdollisuuksia avataan käsikirjassa. Koeteltuja ympäristöjä olivat Google Classroom, Microsoft Teams, Padlet ja ThingLink sekä Moodle.

Käsikirjassa avaamme eri ympäristöjen käyttöä ja hyödynnettävyyttä niin opettajan kuin merkkien suorittajankin näkökulmasta. Lisäksi tarkastelemme ympäristöjä mm. ohjauksen sekä merkkihakemusten jakamisen, arvioinnin ja seurannan näkökulmasta – näistä erityisesti seurannan keinot ovat toistaiseksi lähes kaikissa oppimisympäristöissä haasteellisia.

Analytiikan hyödyt osaamismerkkien ja oppimateriaalien käytössä ja kehittämisessä

Oppimisympäristöissä on huomattavia eroja analytiikan näkökulmasta. Jossain ympäristöissä analytiikkaan on jo panostettu, joissain se perustuu yleiseen klikkauksen tilastointiin ja kaikissa analytiikkaa ei ole vielä lainkaan. Seurantaa palvelisi, kun tehtävät olisi mahdollista ajoittaa ja edistymisen seuranta analytiikan avulla olisi helppoa, tai ylipäätään mahdollista.

Käsikirjassa käsitellään erityisesti Moodle-oppimisympäristön datan keräämiseen ja analytiikan hyödyntämiseen liittyviä mahdollisuuksia, sillä hankkeessa käytetyistä oppimisympäristöistä se tallentaa toistaiseksi eniten tietoa.

Osaamismerkkien suorittamiseen opastavia opetusvideoita on ladattu Youtubeen, joka tarjoaa erinomaisia mahdollisuuksia analysointiin. Videoanalytiikka sisältää mm. katseluaika- ja sitouttamisraportit, joista saatavien lisätietojen avulla opetusvideoiden kehittäminen helpottuu ja saadaan tietoa markkinoinnin saavutettavuudesta.

Käsikirjassa avataan myös tietojärjestelmien käyttöönotossa tärkeää tietosuojan ja henkilötietojen käsittelyn näkökulmaa.

Käsikirjasta tukea uusien osaamismerkistöjen rakentamiseen

Huolellisesti toteutettu osaamismerkistö on kevyt ylläpidettävä. Osuvat taidot -käsikirja on erinomainen aloituspiste, kun on aika hypätä osaamismerkkien maailmaan.

Kirjoittaja

Merja Sjöblom
digiosaamisen vauhdittaja
TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry